– Joiltakin tuntuu unohtuvan se totuus, että niin sanotuissa ongelmamaissakin asuu ihan tavallisia ihmisiä, joille työn ja toimeentulon menetys on hyvin vakava paikka, Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Annika Lapintie muistutti tiistain välikysymyskeskustelussa eduskunnassa.
Hän arvioi, että vakausmekanismien, talouskurisopimusten tai joustoturvan kaltaisia yhteiseurooppalaisia periaatteita luotaessa olisi myös arvioitava niiden sosiaaliset vaikutukset.
– Nämä tavalliset ihmiset maksavat nyt siitä, että heidän omat päättäjät ovat olleet kyvyttömiä ja välinpitämättömiä.
Koko opposition eli perussuomalaisten, keskustan ja vasenryhmän yhteisessä välikysymyksessä perättiin hallitukselta selvityksiä Suomen toimista Euroopan rahoituskriisissä.
Lapintie totesi puolueensa olevan sillä kannalla, että hallitus ansaitsee luottamuksen eurokriisitoimistaan.
Kun leikataan, upotaan syvemmälle
Lapintie piti ongelmana Euroopan kannalta on erityisesti sitä, että kriisimaiden painostaminen katkaisemaan ripeästi velkaantumiskierre johtaa hidastuneeseen talouskasvuun.
Oppositio vaati kysymyksessään kriisimaita hoitamaan asiansa tomerasti kuntoon.
– Sopeutustoimia arvioitaessa on syytä pitää tämä mielessä. Mitä enemmän leikataan, kun talous lamaantuu, sitä syvemmälle myös upotaan suohon, Lapintie vastasi.
Pelkona luottolama
Lapintie arvioi, että teoreettisia kokonaisvastuita tärkeämpää on estää Euroopan talouden romahtaminen.
– Emme saa ajautua luottolamaan. Euroopassa niin kotitalouksien kuin yritystenkin pitää saada tarvitsemaansa luototusta. Meille suomalaisille tämä on elinehto, sillä muuten täälläkin loppuu työ ja yritystoiminta, hän sanoi ja muistutti siitä, että Suomi ei ole muusta Euroopasta irrallinen saari.
– Ei ole mitään syytä vetää pois tappia veneen pohjasta, jossa itse soudamme.
Lapintie muistutti, että Suomen nykyhallituksen tilanne ongelmamaiden auttamisessa on parempi kuin edellisen hallituksen aikana, koska nyt Kreikan tuissa myös yksityiset sijoittajat joutuvat vastuuseen.
– Myös sijoittajat pantin kärsimään ahneudestaan. Sitä me olimme alun perinkin vaatineet. Uutta on myös, että Suomi saa lisäpanostuksistaan vakuuden, hän luetteli.
Mitähän oppositio tahtoo?
Lapintie ihmetteli välikysymyksen käsitystä Euroopan keskuspankin roolista.
– Välikysymystekstissä luetaan Suomen vastuisiin myös osuus Euroopan keskuspankin riskeistä. Tähän vastuihin lukemiseen sisältyy varsin tavanomainen väärinkäsitys. Oletetaan virheellisesti, että EKP on pankki siinä, missä mikä tahansa liikepankki, ja että Suomen pitäisi kattaa EKP:n tappiot, hän sanoi.
– EKP:n ostot alentavat kriisimaiden velkakirjoistaan maksamaa korkoa ja näin näillä ostoilla voidaan turvata paremmin ongelmavaltion maksukykyisyys ja välttyä luottotappioilta.
Lapintie totesi, että Euroopan keskuspankkia tarvitaan estämään viime kädessä talouden romahdus.
– Me vasemmistossa emme tahdo paluuta 1930-luvun pula-aikaan. Sen sijaan en ole täysin varma siitä, mitä yhdistynyt oppositio tahtoo.