Tuorein esitys vanhuspalvelulaiksi sisältää Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistön mukaan eräiltä osin parannuksia aikaisempaan versioon, mutta edelleen laissa on paljon korjattavaa.
– Suurimmat puutteet ovat henkilökunnan mitoituksen jääminen lain ulkopuolelle, selkeiden hoidon laatua ja laadun viranomaisvalvontaa koskevien normien puuttuminen ja se, että hoitoa tarvitsevan vanhuksen oikeus saada hoitoa jää hämäräksi.
Turussa Kuntoeläkeläisten 35-vuotisjuhlassa keskiviikkona puhunut Kivistö antoi uudelle esitykselle tunnustusta siitä, että siinä hoitohenkilökunnan asiantuntemuksen turvaamisesta ja tehtävärakenteesta annetaan selvät ohjeet.
Kuntien on huolehdittava lain mukaan siitä, että käytössä on monipuolinen vanhusten hoidon asiantuntemus ja että vanhuksia palvelevissa toimintayksiköissä on riittävä ja osaava henkilökunta.
– Takeet siitä, että normeja myös noudatetaan, edellyttäisivät selkeää säädöstä myös hoitohenkilökunnan määrästä suhteessa hoidettavien määrään. Tällaista normia ei laissa esitetä, mikä on lakia odottaneille pettymys.
Paljon kauniita sanoja
Kivistön mielestä laadun valvontaan liittyvissä pykälissä paljon hyviä periaatteita ja kauniita sanoja, mutta vähän takeita siitä, että sanoille tulee katetta.
– Valvonnassa tarvittavat ”lihakset” jäävät lain luonnoksessa heikoiksi. Laissa pitäisi olla selvät hoidon laatua koskevat kriteerit, jotka valvova viranomainen voisi yksiselitteisesti todeta.
Valvovilla viranomaisilla pitäisi Kivistön mielestä olla voimavaroja niin, että he voisivat tehdä työtään riittävän kattavasti.
– Nykyiset aluehallintovirastojen rahkeet tähän vaativaan työhön ovat aivan liian vähäiset. Valvira taas on etäällä.
Toimintakyky ei riipu iästä
Kivistö pitää hyvänä, että lakiluonnoksessa on luovuttu jäykistä ikärajoista, koska toimintakyvyn muutokset eivät aina riipu suoraan iästä.
– Arvioinnin perusteella on laadittava suunnitelma iäkkään henkilön tarvitsemasta tuesta ja hoidosta.
– Uudessa luonnoksessa tyydytään toteamaan, että palvelut on tarjottava ”viipymättä”. Yksiselitteinen normi, enimmäisaika, antaisi valvonnalle selkeän selkänojan, joka uudesta lakiluonnoksesta puuttuu.
Toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille tulisikin Kivistön mielestä säätää selkeä subjektiivinen oikeus yhteiskunnan järjestämiin palveluihin.
– Se on kyetty järjestämään päivähoitoa tarvitseville lapsille. Se kyetään varmasti järjestämään myös palveluja tarvitseville ikäihmisille.
Omaishoito myös kuntoon
Omaishoidon tuki ja hoitajien tarvitsemat tukipalvelut tulisi Kivistön mukaan tämän lain yhteydessä panna kuntoon.
– Omaishoitajien työllä on myös arvaamattoman suuri kansantaloudellinen merkitys, onhan omaishoidon tuki vain noin 10 prosenttia laitoshoidon kustannuksista ja sitäkin saa vain pieni osa omaishoitajista.
Kelassa on arvioitu, että omaisten apu säästää yli 70-vuotiaiden hoitomenoissa noin 2 miljardia euroa vuodessa. Jos omaishoitajien lähes ilmaista ja usein hyvin raskasta työtä tekevää joukkoa ei olisi, jouduttaisiin laitoksiin siirtämään noin 60 000 henkilöä.
uutiskirje 
