Ihalaisen mielestä yksituumaisuus on valttia jatkossakin
Viime syksyn raamisopimus ja hiljattain tehty työurasopimus merkitsevät paluuta kolmikantaisen sopimisen aikaan uudella tavalla, arvioi työministeri Lauri Ihalainen (sd.) työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä kolmikannan tilaa ja tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa keskiviikkona Eduskuntatalossa.
– Ne edustavat nykyaikaan sopivia tapoja hoitaa asioita, Ihalainen totesi.
Ihalainen arvioi kolminannan olevan hyvä tapa valmistella ja sopia asioista myös jatkossa. Kolmikanta on hänen mukaansa juurtunut niin syvälle suomalaiseen sopimisen kulttuuriin, ettei sitä heilauttele edes hallitusten värivaihdokset. Myös porvarihallitukset ovat turvautuneen kolmikantaan, Ihalainen huomautti.
Ihalainen muistutti kolmikannan pitkästä esihistoriasta, joka juontuu aina vuoteen 1908, jolloin Suomessa alettiin sorvata työelämän perustavia lakeja. Hän muistutti, ettei kolmikanta kuitenkaan ole suomalainen keksintö, vaan se nojaa kansainvälisen työjärjestön ILOn perussopimukseen vuodelta 1919. Siinä velvoitetaan kuulemaan työelämän osapuolia työlainsäädännön asioissa.
”Selkävoittoja ei pidä hakea”
Suomalaisen kolmikannan merkkipaaluksi Ihalainen nosti SAK:n ja työnantajien STK:n ”Tammikuun kihlauksen” vuonna 1940, joka allekirjoitettiin pommien putoillessa Helsinkiin.
Tulopolitiikan kaudella vuodesta 1968 kolmikannan tehtävät laajenivat työelämälainsäädännön ulkopuolella. Tulopoliittisilla sopimuksilla sovitettiin yhteen talouspolitiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa. Samalla sovittiin myös merkittävistä sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan kysymyksistä.
Ihalainen totesikin, ettei hänen mieleensä tule 40-vuotiselta SAK-uraltaan yhtään merkittävää sosiaalipoliittista tai työelämään liittyvää uudistusta, joka olisi tehty ilman kolmikantaista valmistelua.
Kolmikanta on tuonut Ihalaisen mukaan vakautta ja tasapainoa. On haettu yksituumaisuutta käyttämättä hyväksi poliittisia suhdanteita.
– Yksimielisyyden hakeminen on joskus merkinnyt hidasta etenemistä. Pidän sitä kuitenkin jatkossakin hyvänä tapana valmistella asioita.
Se edellyttää Ihalaisen mukaan osapuolilta ennen kaikkea vastuullisuutta.
– Kynän on pysyttävät kädessä, kun sopimuksia tehdään. Selkävoittoja ei kenenkään kannata edes yrittää, Ihalainen opasti.
Varma kuin kaksitahtimoottori
Elinkeinoelämän valtuuskunnan lainopillinen asiamies Markus Äimälä piti kolmikannan vahvuutena työmarkkinajärjestöjen asiantuntemuksen käyttöä asioiden valmistelussa. Hänen mukaansa myös sitoutuminen tehtyihin päätöksiin on hyvää, koska asioissa ollaan mukana jo valmisteluvaiheessa.
Kolmikanta ei Äimälän mielestä ole parhaimmillaan silloin, kun tarvitaan nopeita muutoksia. Asioiden valmistelu on pitkällistä ja muutosvastarinta suurta, Äimälä totesi.
SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa totesi kolmikannan toimivan hitaasti ja varmasti kuin kaksitahtimoottori. Hän sanoi joskus kaipaavansa asioihin myös vauhtia.
Työelämälainsäädännön hän sanoi palvelevan hyvin juristeja mutta huonosti lain käyttäjiä, työntekijöitä ja työnantajia.