Tutkijan mukaan julkinen maahanmuuttokeskustelu kiristyi ja polarisoitui Suomessa entisestään vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltävänä aikana. Samaan aikaan myös vihapuhe ja rasismi nousivat merkittäviksi uutis- ja keskustelunaiheiksi.
– Sen lisäksi, että suomalaisessa journalismissa sallitaan nyt entistä kriittisempiä äänenpainoja maahanmuutosta puhuttaessa, siellä on opittu tunnistamaan vihapuheeseen liittyvät ongelmat ja pohtimaan niiden seurauksia, arvioi vastaava tutkija Mari Maasilta.
Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksessa valmistuneen, Helsingin Sanomain säätiön rahoittaman tutkimuksen mukaan perussuomalaiset saivat rauhassa dominoida vaalien alla käytävää maahanmuuttokeskustelua, sillä suurten puolueiden edustajat välttelivät aiheen käsittelyä julkisuudessa. Suuret puolueet eivät myöskään juuri ottaneet kantaa perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan tai tehneet ehdotuksia maassa jo olevien siirtolaisten työllistämiseksi.
Osasyyllisiä keskustelun polarisoitumiseen olivat myös toimittajat, sillä muiden puolueiden ehdokkaita ei hiillostettu maahanmuuttoaiheen yhteydessä samalla tavoin kuin perussuomalaisia.
Mari Maasillan tutkimus julkistettiin maanantaina.
Suomen Sisu televisiossa
Maahanmuuttokeskustelun muutos näkyy myös siinä, että nykyisin valtajulkisuus antaa tilaa ääriliikkeiden edustajille ja maahanmuuttopolitiikan suorasanaisellekin arvostelulle. Esimerkiksi Suomen Sisun jäseniä nähtiin keskustelijoina televisio-ohjelmissa vaaleja edeltävänä aikana.
– Maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat perustelleet aggressiivista nettikirjoitteluaan sillä, että valtamediassa ei sallita maahanmuuttopolitiikan arvostelua. Tällaiselle väitteelle ei tutkimuksen mukaan ole ainakaan viime vuosina perusteita, sanoo Maasilta.
Hän pitää keskustelua ääriliikkeistä on tärkeänä. Sen avulla voidaan tuoda esiin, että myös Suomessa on ilmiöitä, joista on syytä olla yhtä huolissaan kuin maan ulkopuolelta tulevista terroriuhista, kuten viime kesän Norjan joukkomurha osoitti.
Puolen vuoden mediaseurantajaksolle osui useita tapauksia, joissa verkossa alunperin julkaistut uhkailut tai rasistinen kielenkäyttö nousivat valtamediassa uutisiksi. Uutiset puolestaan saivat aikaan runsaasti kommentointia ja keskustelua sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.
– Tätä voidaan pitää erittäin myönteisenä kehityksenä siihen nähden, kuinka vaiettu ilmiö suomalaisen yhteiskunnan rasistisuus on aiemmin mediassa ollut, sanoo Maasilta.