Vasemmistoliiton kansanedustaja Martti Korhonen on huolissaan liikenneturvallisuuden huonontumisesta. Tieliikenteessä kuolee yhä lähes 300 ja loukkaantuu noin 8 000 ihmistä vuodessa.
– Inhimillisen kärsimyksen ohella kyseessä on myös valtava taloudellinen menetys, Liikenneturvan kevätkokouksessa maanantaina puhunut Korhonen totesi. Hän on Liikenneturvan hallituksen puheenjohtaja.
”Meillä ei ole varaa”
Liikenneturvallisuustyössä on yhä tärkeä keskittyä ihmiseen.
Liikennekuolemat laskivat vuonna 2009 peräti viidenneksen ja vuonna 2010 määrä pysyi samalla tasolla. Viime vuonna määrä taa kohosi 272:sta 288:aan ja sama kehitys näyttää jatkuvan tänä vuonna.
Liikenneturvan tietojen mukaan loukkaantuneiden määrä kasvoi viime vuonna noin kolmella prosentilla.
– Meillä ei ole varaa tällaiseen. Kustannuksia aiheutuu yksilöille, kunnille, valtiolle, työnantajille ja vakuutusyhtiöille. Liikenneturvallisuustyön on edettävä niukkenevista resursseista huolimatta, mutta on ymmärrettävä myös talouden realiteetit.
Liikenneministeriön tuore, vuoteen 2014 ulottuvan tieliikenteen turvallisuussuunnitelman tavoite on saada tieliikennekuolemia vähenemään 218:aan vuodessa.
– Huono kehitys näyttää jatkuvan. Vuoden 2012 ensimmäisen kolmen kuukauden aikana tieliikenteessä menehtyi ennakkotietojen mukaan 14 ihmistä enemmän kuin edellisvuonna, Korhonen totesi.
Läpi elämän liikennekasvatusta
Korhonen muistutti siitä, että onnettomuuksissa on usein takana inhimillinen virhe.
– Riskejä ei tunnisteta, niitä vähätellään tai omat ajokyvyt yliarvioidaan. Siksi liikenneturvallisuustyössä on yhä tärkeä keskittyä ihmiseen, hän sanoi ja korosti liikennekasvatuksen merkitystä.
– Liikennekasvatus läpi elämän luo mahdollisuuksia pysyviin tuloksiin. Opetusta tarvitaan jo päiväkoti-ikäisille ja kouluilla on suuri vastuu. Ajokorttia varten annettavan ajo-opetuksen määrän lisääminen on yksi tärkeä painopiste. Myös ikääntyvät kuljettajat tarvitsevat tukea.
Veroilla turvavarustelua?
Kevätkokouksessa Korhonen pohti kuitenkin myös sitä, miten uutta turvallisuustekniikkaa saataisiin ajoneuvoihin nopeammin. Hän edistäisi sitä veropolitiikalla.
– Kun isolla skaalalla ajatellaan, myös verotuksen keinoilla voidaan vaikuttaa. Ympäristöpuolella on saatu hyviä tuloksia aikaan. Suomi on päässyt hyvin eteenpäin pienipäästöisten autojen osuuden kasvattamisessa, hän sanoi.
– Eikö tämä sama logiikka voisi toimia turvallisuuden lisäämisessä? Turvallisuutta edistävien varusteiden yleistymistä voitaisiin tukea veropolitiikalla, hän sanoi.
Liikenneturvan mukaan jo olemassa olevan ajoneuvotekniikan laajamittainen käyttö voisi parantaa turvallisuutta merkittävästi. Suurin turvallisuutta edistävä vaikutus on arvioitu olevan kaistalla pysymisen tukijärjestelmällä ja toiseksi suurin ajonvakautusjärjestelmä ESC:llä.
Tehokkaiden järjestelmien joukkoon kuuluvat myös törmäyksenestojärjestelmä, risteysajon tukijärjestelmä sekä kevyen liikenteen seurauksia lieventävä järjestelmä.