Koivun siitepölymäärät ilmassa vaihtelevat maan eteläosissa runsaista erittäin runsaisiin ja maan keskiosissa kohtalaisista runsaisiin. Siitepölyä kulkeutuu vähäisiä määriä myös maan pohjoisosiin Etelä-Lappiin asti.
Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö laatii siitepölytiedotteita siitepölykautena. Siitepölykaudeksi kutsutaan aikaa, jolloin allergeenisen siitepölyn esiintyminen ilmassa on mahdollista.
Suomessa ensimmäiset siitepölyhiukkaset havaitaan usein jo varhain kevättalvella, kun siitepölyä tulee maahamme kaukokulkeumana Etelä-Skandinaviasta, Keski-Euroopasta tai Baltian maista.
Täksi kevääksi odotetaan erittäin voimakasta paikallista koivun kukintaa. Arvio perustuu Metsäntutkimuslaitoksen norkkolaskelmiin, joiden mukaan koivuissa on norkkoja maan etelä- ja keskiosissa huomattavasti tavallista enemmän, ja maan pohjoisosissakin runsaasti.
Osa tulee ulkomailta
Koko laskennan aikana ainoastaan vuoden 1993 norkkolaskennat ovat antaneet suuremman arvion.Tällä hetkellä koivun siitepölykausi on alkanut jo Suomessa. Suomen omien koivujen lisäksi erityisesti Suomen lounaisosissa voidaan havaita muun muassa Etelä-Ruotsista kulkeutunutta koivun siitepölyä.
Siitepölytiedotteessa ilman siitepöly- ja homeitiöpitoisuutta kuvataan asteikolla: vähän, kohtalaisesti tai runsaasti. Useimmat siitepölylle allergiset saavat oireita kun siitepölyä on runsaasti, mutta vähäisistä pitoisuuksista vain herkimmät oireilevat.
Siitepölytiedotetta laadittaessa käytetään hyväksi muun muassa säätiedotteita sekä kaukokulkeumamalleja. Erilaisten hiukkasten leviämistä ilmakehässä ennustetaan Ilmatieteen laitoksessa kehitetyn kaukokulkeutumis- ja annoslaskentamallin (SILAM) avulla. Tämän leviämismallin avulla voidaan ennustaa myös siitepölyjen pitoisuuksia, kun tiedetään ilmakehään päässeiden hiukkasten määrä ja koostumus.
Ilmatieteen laitos ja Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö kehittävät siitepölyjä koskevia ennustemalleja yhteistyössä. Mallilla nähtiin myös Venäjällä huhtikuun lopussa havaitut korkeat koivun siitepölypitoisuudet.