Kun François Hollanden valinta Ranskan presidentiksi varmistui, ensimmäiset onnittelijat olivat Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama. Samalla tuli kutsu Berliiniin ja Washingtoniin.
Tämä oli paras mahdollinen alku uuden presidentin viisivuotiskaudelle. Hollanden suurimpana puutteena on pidetty sitä, ettei hän koskaan ole ollut ministeri eikä ole päässyt tutustumaan maailman muihin poliitikkoihin. Tosin hän on nuoruudessaan kierrellyt paljon Yhdysvalloissa ja puhuu hyvää englantia.
Virallinen vallanvaihto tapahtuu 15. toukokuuta. Silloin Sarkozy luovuttaa Hollandelle myös Ranskan ydinpommin laukaisukoodit. Heti seuraavana Hollande lentää Berliiniin tapaamaan Merkeliä, joka ei ennen vaalitulosta halunnut häntä tavata.
Parlamenttivaaleihin on aikaa nelisen viikkoa.
Ensimmäiset toimenpiteet
Hollande on luvannut heti valtaan päästyään laskea omaa presidentin palkkaansa 30 prosentilla. Sarkozy korotti sitä pariinkin otteeseen, ja nykyisin presidentin bruttopalkka on 20 558 euroa.
Talouskurisopimus on neuvoteltava uusiksi ja suunta otettava kohti kasvupolitiikkaa.
Hollande on luvannut myös supistaa valtionyrityksissä palkkahaitaria niin, että ylin palkka on korkeintaan 20-kertainen alimpaan verrattuna. Tuloveroa hän aikoo kohottaa 75 prosenttiin yli miljoonan euron ylittävistä tuloista. Ranskassa on arvosteltu viime aikoina huippujohtajien miljoonapalkkioita.
Uuteen hallitukseen otetaan puolet naisia ja puolet miehiä tasa-arvon nimissä. Ranskan parlamentissa on vain 16 prosenttia naisia.
Uudet kansalliskokouksen vaalit pidetään 10. ja 17. kesäkuuta. Presidentinvaaleja aina seuraavat vaalit toistavat yleensä niiden suuntausta. Ylähuone eli senaatti on jo vasemmistoenemmistöinen. Jos parlamenttivaalitkin päätyvät vasemmiston voittoon, Hollandella on kaikki mahdollisuudet toteuttaa uudistuksensa.
Hän on luvannut myös vetää ranskalaiset joukot pois Afganistanista.
Aiheesta enemmän perjantaina 11.5. ilmestyneessä Viikkolehdessä.
uutiskirje 
