Kirkon Ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen vaatii YK:n sisäistä tarkastusta Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Kongoa ovat repineet pitkään jatkuneet eri aseellisten ryhmittymien sekä Kongon armeijan väliset taistelut. Maassa ylitettiin 2 miljoonan maan sisäisen pakolaisen rajapyykki huhtikuussa – yksin Pohjois-Kivun alueella on tullut sitten huhtikuun 45 000 uutta pakolaista.
Itäisen Kongon luonnonrikkaudet ovat keskeisessä asemassa konfliktin ylläpitämisessä, sillä ne tarjoavat ryhmittymille taloudelliset edellytykset aseistautumiseen. Alueelta salakuljetetaan arvokkaita mineraaleja, muun muassa 80 prosenttia maailman koltaanista, joka on ratkaisevan tärkeä raaka-aine pienelektroniikan, kuten vaikkapa kännyköiden ja kannettavien valmistajille.
– YK on aiemmin sotkeutunut Kongossa laittomaan mineraalikauppaan, joten sen toimintaa on selvitettävä laajemmin. Esimerkiksi Goman lentokenttä on edelleen suurimpia salakuljetusreittejä, vaikka se on ollut jo vuosia YK:n valvonnassa, sanoo Pentikäinen Kirkon ulkomaanavun maanantaina julkaisemassa tiedotteessa.
Pakolaisten ongelmia ei ole ratkaistu.
YK epäonnistunut
siviilien suojelussa
Kongossa YK:n rauhanturvaoperaation Monuscon nähdään yleisesti epäonnistuneen mandaatissaan eli siviilien suojelussa. Pakolaisten ongelmat ruokahuollosta terveydenhuoltoon ovat ratkaisematta. Suurin osa pakolaisista on maan sisäisiä, mutta ihmisiä on paennut tuhansittain myös naapurimaihin Ruandaan ja Ugandaan.
– Tyytymättömyys rauhanturvaajiin näkyy siinäkin, että viime viikolla raportoitiin väkivaltaisista mielenosoituksista Monuscoa vastaan Etelä-Kivussa. Mielenosoitus järjestettiin, koska edellisenä päivänä kapinallisryhmä FDLR hyökkäsi vain kolmen kilometrin päässä rauhanturvaajien asemasta sijainneeseen kylään. Hyökkäyksessä sai surmansa kymmenen kyläläistä. Yksitoista Monuscon rauhanturvaajaa loukkaantui väkijoukosta ammutuista luodeista, kertoo Kongon aluetoimiston humanitaarisen avun koordinaattori Risto Ihalainen.
Vaikka hyökkäys rauhanturvaajia kohtaan on laajasti tuomittu ja mielenosoittajiin epäillään soluttautuneen kapinallisia, tosiasia on, että Kongon operaatio on yksi maailman kalleimmista rauhanturvaoperaatioista, jolla on käytettävissään noin 17 000 sotilasta. Silti se on tavoitteissaan täysin epäonnistunut.
Väkivaltaisuuksien takana
kansainvälinen painostus
– Miksi sitten CNPD ja muut aseistautuneet ryhmät ovat aktivoituneet juuri nyt? Koska Yhdysvallat tukee näkyvästi kansainvälisen oikeuden eli ICC:n vaatimuksia CNPD:n kenraalin Bosco Ntagandan*) pidättämiseksi, sanoo Pentikäinen
Kun kenraali Thomas Lubanga sai maaliskuussa kansainvälisessä ihmisoikeustuomioistuimessa tuomion sotarikoksista, esimerkiksi lapsisotilaiden värväyksestä, paineet myös Bosco Ntagandan luovuttamiseksi kasvoivat.
Ntagandalla on kansainvälinen pidätysmääräys vuodesta 2006 epäiltynä sotarikoksista vuoden 2002 ja 2003 aikana, mutta Kongon hallitus on ollut tähän asti haluton luovuttamaan häntä Haagiin vedoten hänen myötävaikutukseensa Ihusin rauhansopimuksen aikaansaamiseksi vuonna 2009. Tähän asti Bosco onkin saanut paistatella Kongon armeijan kenraalina.
Muutos hallituksen kannassa on johtanut CNPD:n uudelleenaktivoitumiseen sekä Ntagandalle lojaalien joukkojen loikkaukseen Kongon armeijasta takaisin kapinallisiksi. Ironista kyllä, kansainvälisen oikeuden toimet aiheuttavat siis lisäpaineita siviileille.
Kapinaliikkeet
aktivoituneet uudelleen
Human Right Watchin raportin mukaan Ntaganda onkin aloittanut uuden kapinaliikkeensä myötä myös lapsisotilaiden pakkovärväyksen uudelleen. Yhteensä 149 lasta ja nuorta on pakkovärvätty mukaan huhti-toukokuussa kapinallisiin. Mukana on myös alle 15-vuotiaita, mikä täyttää sotarikoksen määritelmän.
Uudelleen aktivoituneen CNDP:n ja hallituksen joukkojen yhteenotot ovat luoneet tilaa myös muille ryhmittymille, jotka ovat vahvistaneet asemiaan viime kuukausien aikana.
Humanitääriseen hädän määrään nähden media puhuu Kongosta vähän, mikä lisää alueen toivottomuutta. Myös avustusjärjestöt vetäytyvät alueelta tulosten puutteessa.
uutiskirje 
