KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kreikkalaisista buddhalaisista pettyneisiin paštuihin

Afganistanilaisia miehiä ylittämässä tulvivaa jokea Sar-e Pulin maakunnassa.

Afganistanilaisia miehiä ylittämässä tulvivaa jokea Sar-e Pulin maakunnassa. Kuva: Lehtikuva/ QAIS USYAN

Hyvä historiateos avaa mielenkiintoisella tavalla Afganistanin nykytilanteen taustoja.

Arto Huovinen
26.5.2012 16.06

Akhaimenidit, seleukidit, parthialaiset, sasanidit, hefthaliitit, saffaridit, samanidit, ghaznavidit, ghuridit, mongolit, safavidit, uzbekit, britit, neuvostoliittolaiset, amerikkalaiset.

Siinä vain osa kansoista ja dynastioista, jotka vuosituhansien varrella ovat vaikuttaneet Afganistanissa.

Afganistanilla totisesti riittää historiaa, melkeinpä yli kohtuuden rajan. Valitettavan usein historia on ollut väkivaltaista, mutta väliin on mahtunut rauhallisempiakin kausia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Sergejeff haluaa kumota myytin Afganistanista valloittamattomana maana.

Vuoden 1979 neuvostomiehityksestä lähtien Afganistan on ollut maailmanpolitiikan polttopisteessä. Viime vuosikymmenistä on suomeksikin julkaistu useita kirjoja. Mutta Andrei Sergejeffin Afganistanin historia – Silkkitietä kulttuurien risteykseen on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys aiheesta.

Kyseessä on luonnollisesti sen alueen historia, joka nykyään tunnetaan Afganistanina. Valtion nimi vakiintui vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, samoin suunnilleen nykyiset rajat.

Afganistanin syntyhetkeksi lasketaan silti vuosi 1747, jolloin Persian itäosat irtautuivat omaksi valtakunnakseen ja Ahmad Šah Dorrani perusti Dorrani-dynastian. Valtio oli toki vain joukko Kabulista hallittuja maakuntia.

Kulttuurien risteys

Afganistan ei koskaan ole ollut rikas. Menneinä vuosisatoina sillä oli yksi tunnettu luonnonvara, puolijalokivi lapis lazuli, josta saatiin himoittua ultramariini-väriainetta. Vasta aivan viime vuosina on puhuttu merkittävistä mineraalilöydöistä.

Afganistanin sijainti Euraasian kulkureittien kuten Silkkitien varrella on kuitenkin taannut mielenkiinnon aluetta kohtaan. Se on myös ollut valloittajien läpikulkualue ja puskurialue.

Afganistanin maakunnat ovat usein kuuluneet eri valtakuntiin. Toisaalta on ollut myös paljon nykyistä Afganistania suurempia valtakuntia, joiden keskuspaikka on ollut Afganistanissa.

Afganistan on ollut kulttuurien risteyspaikka. Tästä on syntynyt erikoisia yhdistelmiä, kuten 100-luvun eaa. indokreikkalaiset kaupunkivaltiot. Parisataa vuotta aikaisemmin alueen valloittaneen Aleksanteri Suuren jäljiltä oli jäänyt yläluokka, joka esimerkiksi yhä löi kolikkonsa kreikankielisinä, mutta oli omaksunut Intiasta buddhalaisen uskonnon.

Afganistania pidetään nykyään läpikotaisin islamilaisena. Kuitenkin syrjäisen Koillis-Afganistanin vuoriston Kaferestanin asukkaat pakkokäännytettiin islamiin vasta vuonna 1897. Siihen saakka asukkaat olivat harjoittaneet jopa zarathustralaisuutta vanhempia muinaisuskontoja. Käännytyksen jälkeen maakunnan nimi muutettiin Kaferestanista (kieltäjien maa) Nurestaniksi (valon maa).

Paštut ja muut

Afganistanin alueelle on tullut vaikutteita lännestä Persiasta, pohjoisesta Keski-Aasian iranilaisilta ja turkkilaisilta kansoilta, kaakosta Indusin ja Gangesin korkeakulttuureilta ja jopa idästä Pamirvuoriston takaa kiinalaisilta.

Persialainen kulttuuri on historian aikana vaikuttanut eniten. Nyky-Afganistanin toinen virallinen kieli dari on persian kielen muoto samoin kuin maan tärkeisiin kieliin kuuluva tadžikki.

Turkkilaisista kielistä merkittävin on uzbekki.

Suunnilleen puolet Afganistanin väestöstä on paštuja eli pataaneja. Toinen virallinen kieli paštu kuuluu koillisiranilaisiin kieliin, mutta poikkeaa huomattavasti persiasta. Paštuilla on säilynyt vanha heimo- ja klaanirakenne melko vahvana viime aikoihin saakka.

Vaikka Afganistanin dynastia oli 1700-luvulta lähtien paštuja, pysyi paštujen sosiaalinen status alhaisena. 1900-luvun alun kansallisen heräämisen myötä paštut alkoivat pitää monikansallista Afganistania paštujen kansallisvaltiona.

Tästä on seurannut jännitteitä nykypäivään asti, kuten siitäkin, että enemmistö paštuista ei asu Afganistanissa, vaan nykyisessä Pakistanissa. Syynä on brittien vuonna 1893 mielivaltaisesti vetämä Durand-linja.

Paštukysymys selittää osaltaan sitä, että Pakistan pitää heikkoa Afganistania itselleen edullisena.

Myytinmurtaja

Sergejeffin kirja avaa mielenkiintoisella tavalla Afganistanin nykytilanteen taustoja ja sen äärellä voi kokea monta oivallusta. Lisäksi teos on erinomaisen sujuvasti kirjoitettu. Sergejeff on Helsingin yliopistosta valmistunut orientalisti.

Sergejeff haluaa kumota myytin Afganistanista valloittamattomana maana. Sitä levittivät 1800-luvulla britit, ja käsitys voittamattomasta emiraatista sopi myös takaiskuja muualla kärsineelle muslimimaailmalle.

Tosiasiassa Afganistanin valloittaminen sujui briteiltä helposti – niin kuin monelta muultakin aikaisemmin. Sen jälkeen britit kyllä tekivät virheitä.

Loppusanoissaan Sergejeff arvelee, että Afganistan pysyy negatiivissa otsikoissa myös lähitulevaisuudessa. Kolme perusongelmaa eli heikko keskusvalta, huumetalous ja aseelliset ryhmät kietoutuu toisiinsa.

Afganistan ei voi enää palata entiseen tasapainoon, sillä entiset sosiaaliset ja poliittiset instituutiot ovat heikentyneet tai kadonneet. On tullut uusi talousrakenne, uusi hallitseva luokka ja uudet etniset suhteet.

Afganistanin paštuluonne on nyt heikompi kuin koskaan. Mutta mikäli paštuista ei tehdä osa ratkaisua, he tulevat varmasti olemaan osa ongelmaa, kirjoittaa Sergejeff.

Andrei Sergejeff: Afganistanin historia – Silkkitietä kulttuurien risteykseen. Gaudeamus 2011. 351 sivua.

Andrei Sergejeff on tavattavissa Maailma kylässä -festivaalilla, Rautatientorin Amazon-lava, su klo 16.20.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

M23 -kapinallisia Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Joukkoja on syytetty törkeistä siviilien ihmisoikeuksien loukkauksista.

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

Naisten istuttamaa mangrovemuuria Badamtonin kylässä.

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

Havaijin Lanai saarelta kotoisin oleva Solomon Pili Kaho’ohalahala osallistui Meidän valtameremme -konferenssiin Busanissa, Etelä-Koreassa.

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

Keinoälyhavaintojärjestelmää asennetaan Kenian Aberdaren kansallispuistossa. Kun laitteet havaitsevat lähestyvän hyeenan, kaiuttimista raikuu karkotteena toimiva ultraääni. Ääni on ihmiskorvalle kuulumaton, mutta hyeenalle erittäin vastenmielinen.

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

Uusimmat

Veronika Honkasalo.

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

Hallitus suunnittelee Suomen eroa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

Mervi Uusitalo-Heikkinen.

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

Johannes Yrttiaho.

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
03

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
04

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

 
05

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

13.06.2025

Pikkuhuuhkajat oli lähellä kaataa Hollannin

13.06.2025

Elämänpuolustajan soturikunnia

12.06.2025

Kansanedustaja ihmettelee hallituksen taloudenpitoa: ”Rahaa ei ollut, kunnes sitä olikin”

11.06.2025

Taide ja kulttuuri puhdasta bisnestä? – Hallitus puhuu ”luovasta taloudesta”

11.06.2025

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

11.06.2025

Vasemmistoliiton puoluesihteeri lupaa: ”Jos kilpailevilla listoilla olleet henkilöt pyrkivät puolueen jäseneksi toisen yhdistyksen kautta, puoluehallitus ryhtyy toimiin”

11.06.2025

Vasemmistoliiton Pekonen oikaisee Ylen uutista puolustusmenojen kasvattamisesta: ”Tässä on nyt vedetty hieman mutkia suoraksi”

11.06.2025

Vasemmistoliitto vaatii Turulta apua Gazaan

11.06.2025

Eläintuotannon ytimessä on kiusallinen ja ratkaisematon ristiriita – eikä se koske vain eläinoikeuksia

11.06.2025

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

11.06.2025

Vasemmistoliiton Sarkkinen: Ensi viikolla Suomen olisi hyvä tunnustaa Palestiina

10.06.2025

Vasemmistoliitto kehitti uuden juhlapäivän kesäkuulle

10.06.2025

Suomalaisen luontojalanjäljestä valtaosa muodostuu ruuasta – kansalaisen osuus laskettiin ensimmäisenä maailmassa

10.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään