KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Hannu Lauerma: Joukkosurma lisää hiukan uuden surmatyön todennäköisyyttä

Hyvinkään kaupungintalon edustalla suruliputettiin maanantaina viikonlopun veritöiden uhrien muistoksi.

Hyvinkään kaupungintalon edustalla suruliputettiin maanantaina viikonlopun veritöiden uhrien muistoksi. Kuva: Lehtikuva/ Martti Kainulainen

Joukkosurmat ovat asiantuntijan mukaan ”jossain määrin” malliin pohjaavaa toimintaa.

Sirpa Koskinen
28.5.2012 14.53

Julkisuudessa näyttävästi esillä olevat joukkosurmat voivat THL:n tutkimusprofessorin, Psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkärin Hannu Lauerman mukaan vaikuttaa häiriintyneisiin ihmisiin siten, että tapahtuma lisää vähän uuden uhkaavan tapahtuman todennäköisyyttä.

Tosin Hyvinkään traagisesta tapauksesta ei Lauerman mukaan vielä tiedetä riittävästi, että sitä voitaisiin luokitella tai arvioida vaikutuksia.

– Tapahtumalla ei ole vahvoja yhtäläisyyksiä kouluampumisten kanssa. Ei ole ohjelmajulistusta, ei merkkejä etukäteissuunnittelusta, ei näyttävää verkkotestamenttia eikä tekijä ilmeisesti aikonut vahingoittaa itseään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hyvinkään tapausta voidaankin Lauerman mukaan arvioida tarkemmin vasta, kun tietoa saadaan lisää.

Väkivaltaviihteellä on vähäinen riskiä kasvattava vaikutus

Kysymystä tappamisvalmiuden lisääntymisestä väkivaltaviihteen tai -pelien kautta Lauerma pitää hankalana. Hän muistuttaa, että henkirikosten esiintyvyyteen vaikuttavat monet asiat, minkä vuoksi tieteellisesti päteviä johtopäätöksiä on vaikea tehdä.

– Mutta jonkinlainen valistunut arvio siitä tutkimustiedosta, joka on käytettävissä, viittaa siihen, että väkivaltaisella viihteellä olisi vähäinen riskiä kasvattava vaikutus. Ei kuitenkaan missään nimessä olennainen.

Olennaisia tekijöitä ovat muut ongelmat ja muu häiriintyneisyys.

– Väkivaltaviihde ei vaikuta henkilöihin, joilla on normaali psyyke, mutta joihinkin se vaikuttaa.

Lauerma kertoo nähneensä uransa aikana esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten ihmisten tekemiä ihan suoranaisia kopiomurhia siitä mitä ovat toistuvasti videolta katsoneet.

Tappaja voi saada sankarin sädekehän

Mutta vaikka väkivaltaviihde lisäisi hiukkasen väkivallan riskiä, Lauerma ei suosittele mitään sensuuria. Esimerkiksi tv-väkivallan suitseminen siirtäisi ohjelmat vain muille markkinoille.

Sitä paitsi kielletty hedelmä vetää puoleensa.

– Jos nuorilta kiellettäisiin esimerkiksi murhaajien mielifilosofin Nietzschen lukeminen, voi arvata, miten kuumaa kamaa se sen jälkeen olisi divarista tiskin alta haettuna.

Paljon tuskaa ja surua aiheuttavat joukkosurmat uutisoidaan mediassa viimeistä yksityiskohtaa myöten. Olisiko väkivaltauutisointiin syytä puuttua?

Lauerman mukaan haastatteluissa sattuu joskus ylilyöntejäkin, jotka saattavat pahentaa posttraumaattisia stressioireita, kuten on tapahtunut, kun silminnäkijöitä on haastateltu. Silti hän ei lähtisi neuvomaan mediaa.

Hän muistuttaa, että surmatöiden tekijä voi nuorten mielissä synnyttää sankaruuden sädekehän, vaikka tapahtumat kuvattaisiin vastuullisesti ja ilman glorifiointia. Tämä osoittaa, miten vaikeaa on määritellä oikea tapa julkistaa tällaisia tapahtumia.

Kuolemaan johtaneet väkivaltarikokset vähentyneet

Lauerma muistuttaa, että kuolemaan johtaneet väkivaltarikokset ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Esimerkiksi 1920-luvulla ja 1930-luvun puoleen väliin asti väkivaltarikoksia tehtiin väestöön suhteutetusti kolme kertaa enemmän kuin nyt, hän kertoo.

Seuraava väkivalta-aalto oli 1940-luvun lopulla, kun rintamalta kotiutuneet, monesti hyvin traumatisoituneet miehet kamppailivat yhteiskuntaan integroitumisen kanssa.

– Rauhallista aikaa oli 1950-ja 60-luvuilla, mutta keskioluen vapauttamisesta alkaen on ollut hienoista nousua, koska Suomi on nimenomaa alkoholiväkivallan maa ja muut, Hyvinkään kaltaiset ampumistapaukset ovat hyvin harvinaisia.

Väkivaltarikoksiin liittyviä vääriä oletuksia riittää. Esimerkiksi perhesurmat eivät suinkaan ole nyt huipussa, vaan menneisiin vuosikymmeniin verrattuna ne ovat nyt hyvin harvinaisia. Lasten surmat olivat Lauerman mukaan 1960-70-luvuilla moninkertaisesti yleisempiä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään