Lähiruoan suosio ja uudet tuotteet nostavat elintarvikevalmistuksen tulevaisuuden alaksi
Elintarviketeollisuuden tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä lähiruoan kysyntä on kasvanut ja kuluttajat suosivat pieniä valmistajia. Tältä osin Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL valmistautuu perjantaina ja lauantaina Hämeenlinnassa pidettävään edustajakokoukseensa luottavaisin mielin.
– Viimeisten 3-4 vuoden aikana on tapahtunut myönteistä muutosta. Elintarvikesektori nähdään myös mahdollisena tulevaisuuden alana, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.
Hän perustelee näkemystään sillä, että tuotanto on kunnossa, erikoistuotteiden kehittely etenee, viennissä on hyviä päänavauksia eivätkä ruokakriisit ole heilautelleet Suomea. Lyhyet elintarvikeketjut takaavat, että tuotteet voidaan nopeasti vetää takaisin myynnistä.
Alihankinta ja pätkätyöt ongelmana
Pienten ja keskisuurten yritysten esiinmarssi tietää kuitenkin ongelmia edunvalvontaan.
– Osa pienistä yrityksistä on syntynyt alihankinnan seurauksena. Edunvalvonta on haaste, mutta mekin olemme puhuneet lähiruoan ja lähituotannon puolesta, Kuntonen muistuttaa.
– Jalostava teollisuus voi edelleenkin tarjota työpaikkoja ympäri Suomea, vaikka pienissä yksiköissä. Täytyy olla ensin työpaikkoja ja sitten jäseniä, jotka noudattavat työehtosopimusta, Kuntonen toteaa.
Edustajakokouksen aloitteista valtaosa koskee työehtosopimuksia, mm. loman määräytymistä ja pätkätöitä.
Liittosihteeri Henri Lindholm kertoo, että pätkätyösuhteiden osuus on kasvanut. Samalla ovat lisääntyneet vuokratyöntekijöiden 0-40 tunnin sopimukset sekä tarvittaessa töihin tulevien käyttö.
– Ala on pirstoutumassa. Elintarviketeollisuutta on varmasti tulevaisuudessakin, mutta eri asia on, miten paljon työntekijöitä on vakituisessa työsuhteessa.
Lindholm muistuttaa, että esimerkiksi makeisteollisuudessa jylläävät kansainväliset yritykset. Liha- ja meijerialalla kotimaisten yritysten osuus on vahvempi.
Pitkät sopimukset puntariin
SEL pysynee jatkossakin itsenäisenä liittona, sillä liittofuusiosta ei ole neuvoteltu mihinkään suuntaan. Lindholm huomauttaa, että muissakin Pohjoismaissa elintarvikeliitot ovat pysyneet itsenäisinä.
Sopimuspolitiikassakin SEL on noudattanut omaa linjaa pitkine 3-4 vuoden sopimuksineen. Niissä on painotettu laadullisia asioita, varsinkin työaikakysymyksiä. Edustajakokous päättää, onko linjassa korjaamista.
Kuntonen kertoo, että nykyisen nelivuotisen sopimuksen aikana välityslautakunnalta on jouduttu hakemaan ratkaisua jo kaksi kertaa, kun työnantajapuolen kanssa ei ole päästy sopuun sopimuksen aikaisista palkankorotuksista.
Seuraavat elintarvikealan neuvottelut alkavat vuonna 2014, samanaikaisesti muun teollisuuden kanssa.
uutiskirje 
