Vasemmistoliiton ryhmäpuheen kehyskeskustelussa eduskunnassa tiistaina käyttänyt Risto Kalliorinne totesi, että lähivuosien talouskehitys voi osoittautua ennustettua paljon vaikeammaksi, jos eteen tuleviin kriisiytyviin tilanteisiin ei reagoida ajoissa ja oikealla tavalla.
Hän nosti esiin Espanjan tilanteen ja antoi tukensa sille, että euromaiden valtiovarainministerit ovat puuttuneet tilanteeseen nopeasti, jotta Espanjan ongelmat eivät syöksisi koko Euroopan rahoitusjärjestelmää kaaokseen.
– Ilman määrätietoista puuttumista saattaisimme nähdä samanlaisen rahoitusjärjestelmän myllerryksen koko Euroopassa kuin vuonna 2008. Tuolloin Suomen vienti romahti ja työttömyys lähti kasvuun.
Oikeansuuntaisia ratkaisuja
Vasemmistoliiton mielestä hallituksessa on saavutettu tarpeellinen, tasapainoinen ja oikeudenmukainen sovitteluratkaisu: progressio kiristyy, solidaarisuusvero toteutuu ja työmarkkinatuen tarveharkinta poistuu.
– Tätä ennen saimme taisteltua myös työmarkkinatukeen tasokorotuksen. Lisäksi on kyetty panostamaan ratahankkeisiin ja lisäämään määrärahoja teiden kunnossapitoon.
Hallituksen toimintakyky näkyy Kalliorinteen mukaan siinä, että korkokustannukset pysyvät alhaalla kun taas monissa muissa maissa päättäjien kyvyttömyys ja hallitusten hajoamiset vaarantavat rahoituksen saannin ja korot uhkaavat kivuta pilviin.
Menot ja tulot tasapainoon
Kalliorinne totesi, että osa kehysbudjetissa sovituista menoista on ymmärrettävä tarpeellisiksi tuloa tuottaviksi investoinneiksi, kuten esimerkiksi panostukset koulutukseen, liikenneväyliin tai tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.
– Myös riittävä sosiaaliturva on nähtävä keinona taata yhteiskunnan vakaus ja ennustettavuus. Sosiaaliturva tukee kotimaista kulutusta, eli tässäkään ei ole kyse pelkästä budjetin menoerästä.
Silti hänestä on selvää, että menot eivät voi mielin määrin ja pitkiä aikoja ylittää tuloja. Kehysmenettely onkin tarpeellinen apuväline päätöksenteolle.
Perussuomalaisilla toiveunia
Toiveunissa elävä päättäjä tekee Kalliorinteen mukaan karhunpalveluksen kansalaisille. Hänen mukaansa näissä toiveunissa vaikuttaa elävän perussuomalaisten ryhmä, joka vastalauseensa 20-kohtaisen esityslistan perusteella näyttää ajavan Suomea Euroopan velkakriisimaiden joukkoon.
– On realismia lähteä siitä, että väestön ikääntyminen tuo merkittävän haasteen muun muassa palveluiden rahoittamiselle.
– Realismia on myös tunnustaa, että olemme velkaantuneet voimakkaasti vuosikausien ajan. Suomen teollisuus on voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. Lisäksi vuosikausia jatkunut veronalennuspolitiikka on rapauttanut valtion tulopohjaa ja lisännyt kansalaisten välisiä tuloeroja.
Keskustan talousoppi Ateenasta?
Keskustan kehyslinja on Kalliorinteen mielestä mielenkiintoinen, suorastaan jakomielinen.
– Keskusta on pitänyt hallituksen esittämää talouden tasapainotusta riittämättömänä. Toisaalta keskusta on vastustanut lähes kaikkia yksittäisiä tasapainotustoimia.
– Keskustan vastalauseeseen sisältyy liki tusina ehdotusta, joiden voi arvata merkitsevän tuntuvia menonlisäyksiä, mutta yhdenkään perässä ei ole mainintaa montako sataa miljoona ehdotus maksaa ja mistä tulee rahoitus.
– Herää kysymys, että onko tullut haetuksi talousoppia Ateenasta?
Kalliorinne pyysikin keskustalaisia julkistamaan omat ehdotuksensa, sillä ilman keskustan puheita ei voi ottaa vakavasti.