Rio ohoi!
Rio+20 on Rio de Janeirossa 20 vuotta sitten järjestetyn ympäristö- ja kehityskonferenssin seurantakokous. Seurataan miten tuolloin esitetty julistus kestävästä kehityksestä ja sen toimintaohjelma, Agenda 21, ovat toteutuneet.
YK:n jäsenmaat sitoutuivat julistuksessa kestävän kehityksen toteuttamiseen kansallisesti.
Riossa hyväksyttiin vuonna 1992 myös ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja aavikoitumista koskevat sopimukset.
Vaikka maailmassa on tapahtunut paljon hyvääkin kehitystä, loppusaldo 20-vuotistarkastelussa jää raskaasti miinuksen puolelle. Väestönkasvu ja kestämätön tuotanto ja kulutustottumukset ovat lisänneet luontoon kohdistuvia paineita.
Luonnonvarojen uusiutumiskyky ylittyy nyt 1,5-kertaisesti. Mikäli nykymeno jatkuu, tarvittaisiin neljä maapalloa vastaamaan luonnonvarojen käyttöastetta.
Kestävä kehitys merkitsee teollisuusmaille materiaali- ja energiatehokasta yhteiskuntaa.
Kehitysmaissa kestävän kehityksen tavoitteet nähdään usein esteiksi niiden kehitykselle ulos köyhyydestä. Teollisuusmaiden ne katsovat nousseen vaurauteensa kestämättömällä luonnonvarojen tuhlauksella.
Haasteena on löytää yhteinen visio vihreästä taloudesta.
Kestävää kehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sovitellaan yhteen
Kestävä kehitys tuli käsitteenä maailman tietoisuuteen 20 vuotta sitten, kun YK järjesti massiivisen ympäristö- ja kehityskonferenssin Rio de Janeirossa Brasiliassa.
Keskiviikosta perjantaihin samassa kaupungissa kokoontuva kolmipäiväinen kestävän kehityksen konferenssi Rio+20 tarkastelee, miten vuonna 1992 asetetut tavoitteet ovat toteutuneet.
Suomen valtuuskuntaa Rio de Janeirossa johtaa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Alun perin valtuuskunnan vetäjäksi oli määrä lähteä pääministeri Jyrki Katainen (kok.), mutta hän katsoi parhaaksi matkustaa Rion sijasta Saloon katsastamaan Nokian tehtaan lopettamispäätöksen aiheuttamia tuhoja.
Valtuuskuntaan kuuluvat lisäksi presidentti Tarja Halonen sekä ministerit Heidi Hautala, Ville Niinistö ja Jari Koskinen.
Rion kokouksessa ei neuvotella uusista sopimuksista. Tavoitteena on valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen toimintaa ohjaava poliittinen julistus.
Vihreä talous
Rio+20-kokouksen kaksi erityisteemaa ovat vihreä talous ja sen suhde kestävään kehitykseen ja köyhyyden vähentämiseen sekä kestävän kehityksen rakenteelliset puitteet.
Lisäksi kokouksessa päätetään kestävän kehityksen tavoitteiden luomisesta.
Kestävän kehityksen rakenteellisilla puitteilla tarkoitetaan lähinnä YK:ta. Maailmanjärjestön hallinto on heikko ja hajanainen, jotta se voisi edistää tehokkaasti kestävää kehitystä.
Tilanteen korjaamiseksi on esitetty uutta kestävän kehityksen neuvostoa tai vaihtoehtoisesti korkean tason poliittista foorumia.
EU ja Suomi sen mukana ajaa YK:n ympäristöjärjestön perustamista tai YK:n ympäristöohjelman, UNEPin nostamista erityisjärjestöksi.
Omilla tavoitteilla osana EU:ta
Suomi toimii Riossa osana Euroopan unionia. Kokouksen yhteydessä Suomen valtuuskunnan johdolla on tapaamisia, joilla pyritään tukemaan Suomen ehdokkuutta YK:n turvallisuusneuvostoon.
Suomen kansalliset kärkihankkeet ovat vesi ja vaihtoehtoiset hyvinvointimittarit. Suomi pitää esillä myös naisten asemaa ja korostaa vihreän talouden merkitystä työpaikkojen luomisessa.
Veden nähdään olevan avainasemassa köyhyyden poistamisessa, ruokaturvassa ja terveydessä. Suomi ajaa makean veden määrittelemiseksi strategiseksi luonnonvaraksi. Suomi haluaa, että kaikilla tulee olla pääsy turvalliseen ja puhtaaseen veteen vuoteen 2030 mennessä.
Rima on asetettu korkealle. Tällä hetkellä 780 miljoonalta ihmiseltä puuttuu puhdas juomavesi.
Toisena kärkitavoitteena Suomi edistää vaihtoehtoisten hyvinvointimittareiden tuomista bruttokansantuotteen rinnalle. Riossa pitäisi Suomen mielestä päästä asiasta yhteisymmärrykseen.
Tuotannon määrää suhteessa asukaslukuun kuvaavan tunnusluvun rinnalle halutaan ympäristön tilaa, turvallisuutta ja tulonjakoa kuvaavia mittareita.
Rio ohoi!
Rio+20 on Rio de Janeirossa 20 vuotta sitten järjestetyn ympäristö- ja kehityskonferenssin seurantakokous. Seurataan miten tuolloin esitetty julistus kestävästä kehityksestä ja sen toimintaohjelma, Agenda 21, ovat toteutuneet.
YK:n jäsenmaat sitoutuivat julistuksessa kestävän kehityksen toteuttamiseen kansallisesti.
Riossa hyväksyttiin vuonna 1992 myös ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja aavikoitumista koskevat sopimukset.
Vaikka maailmassa on tapahtunut paljon hyvääkin kehitystä, loppusaldo 20-vuotistarkastelussa jää raskaasti miinuksen puolelle. Väestönkasvu ja kestämätön tuotanto ja kulutustottumukset ovat lisänneet luontoon kohdistuvia paineita.
Luonnonvarojen uusiutumiskyky ylittyy nyt 1,5-kertaisesti. Mikäli nykymeno jatkuu, tarvittaisiin neljä maapalloa vastaamaan luonnonvarojen käyttöastetta.
Kestävä kehitys merkitsee teollisuusmaille materiaali- ja energiatehokasta yhteiskuntaa.
Kehitysmaissa kestävän kehityksen tavoitteet nähdään usein esteiksi niiden kehitykselle ulos köyhyydestä. Teollisuusmaiden ne katsovat nousseen vaurauteensa kestämättömällä luonnonvarojen tuhlauksella.
Haasteena on löytää yhteinen visio vihreästä taloudesta.
uutiskirje 
