Kirjoittaja on antanut osuvan nimen tarinalleen, jota on vaikea uskoa todennäköiseksi. Ristiriita ei kuitenkaan ole todellinen, eikä ongelma.
Karin Alvtegen vie lukijan mielenkiintoiselle retkelle ihmisen sielun syövereihin. Se, että hän näin taas tekee, ei ole yllätys, Alvtegenhän on tullut tunnetuksi erinomaisena psykologisten tarinoiden kertojana. Yllätys sen sijaan on se, että Alvtegen irrottautuu nyt ensimmäisen kerran rikosromaanigenrestä.
Kirja on kuvausta kahdesta erilaisesta tavasta irrottautua oravanpyörämäiseksi juuttuneesta elämästä. Sivujuonteena on tukkukaupalla väärinymmärrystä, ymmärtämättömyyttä ja suvaitsemattomuutta.
Päähenkilöinä on kaksi ihmistä, joilta elämän muodostuminen merkityksettömäksi on vienyt siltä suunnan.
Toinen on mies, rikas kuin mikä. Mikään ei kuitenkaan merkitse mitään, kun paha olo ylittää rajat. Mikään ei tunnu enää miltään, siksi hän maalle ajaessaan sulkeekin hetkeksi silmänsä. Ote kirpoaa ratista, ja mies herää sairaalassa. Hän on se, jonka irrottautuminen oravanpyörästä tapahtuu kirjan edetessä.
Toinen päähenkilö on nainen, joka on toteuttanut haaveensa ja palannut lapsuuden maisemiinsa, pois suurkaupungin hälinästä. Aviomiehelle elämänmuutos on kuitenkin liikaa ja yhdessä perustettu hotelli jää naisen vastuulle. Nainen jää, koska haluaa pitää kiinni päätöksestään eikä antaa periksi.
Nainen on se, jonka irrottautuminen oravanpyörästä on jo tapahtunut. Se ei kuitenkaan ole tapahtunut seurauksitta, kiitos ennen kaikkea kalseaksi osoittautuvan kyläyhteisön. Ongelmia aiheuttaa myös äitinsä luokse jääneen, kriisiherkän tyttären suhtautuminen tilanteeseen.
Miehen ja naisen tiet kohtaavat. Molempien onneksi.
Molempien silmät avautuvat näkemään oman tilanteensa. Mies löytää yllättäen elämäänsä uuden merkityksen. Nainen pystyy katsomaan valintojaan uudessa valossa ja on valmis tarkistamaan kantojaan ja lopulta valmis myös uuteen lähtöön.
Kahden henkilön kohtaamisen seurausten rinnalla Alvtegen esittelee, miten kaavoihin kangistunutta elämä ja ihmisten ajatusmaailma pienessä kyläyhteisössä on.
Poikkeavan yksilön kohtelu voi olla raakalaismaista.
Alvtegen on kirjoittanut ihmissuhteista ja ennakkoluuloista vahvasti kertovan tarinan.
Karin Alvtegen: Todennäköinen tarina. Suomentanut Laura Jänisniemi. WSOY 2012. 308 sivua.