KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Energiavallankumous on jo käynnissä

Suomen sähkönkulutusta voisi vähentää sammuttamalla mainosvalot ja vampyyrisähköä imevät valmiustilat.

Suomen sähkönkulutusta voisi vähentää sammuttamalla mainosvalot ja vampyyrisähköä imevät valmiustilat. Kuva: Lauri Hannus

Öljyntuotanto laskee ja resurssisodat kiihtyvät. Kasvukapitalismi hajoaa lähivuosina, sanoo filosofi Tere Vadén.

Pontus Purokuru
14.7.2012 9.04

Halpa energia loppuu ja kasvutalous joutuu ongelmiin, sanoo energiatalouteen perehtynyt filosofi Tere Vadén. Päättyykö kapitalismi ympäristökriisiin, infrastruktuurin romahtamiseen vai resurssisotiin?

– Ne tapahtuvat kaikki, eri puolilla, eri tavalla ja vähän eri tahtiin, Aalto-yliopiston professorina toimiva Vadén vastaa.

– Infrastruktuurin romahdus voi tapahtua yhtä aikaa sen kanssa, että yhteiskunnalliset hierarkiat korostuvat ja toiset ihmiset rikastuvat.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vadén käyttää esimerkkinä Venäjän Karjalaa, jossa hän kävi alkukesästä. Parin kymmenen kilometrin taksimatkaan meni kaksi tuntia, koska tie oli käyttökelvottomassa kunnossa. Paitsi siinä kohdassa, jossa se ylitti rikkaiden käyttämän lentokentän.

– Rikkaat lentävät datsoilleen lentokoneella, eivät he tarvitse tietä. Tämä on tapahtunut yhtä aikaa sen kanssa, että samassa paikassa muu infrastruktuuri on rapistunut.

Ympäristön ja talouden romahtamista on ennustettu ainakin Rooman klubin vuoden 1972 Kasvun rajat -raportista lähtien. Silti talouskasvu porskuttaa.

Rooman klubin raportti oli ennuste, Vadén huomauttaa. Enää ei tarvitse ennustaa. Riittää, että katsotaan, mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt.

– Kyse ei ole siitä, että meidän pitäisi rajoittaa energiankäyttöä. On tosiasia, että öljynkäyttö vähenee OECD-maissa riippumatta siitä, halutaanko sitä vai ei.

Teollisuusmaiden öljynkulutuksen huippukohta ohitettiin vuonna 2005. Nyt kulutus on laskenut vuosien 1995-1996 tasolle. Yhdysvalloissa autolla ajettujen kilometrien määrä laskee koko ajan.

Miinusmerkkiset luvut ovat historiallisia. Vadénin mukaan käynnissä on loppulama, josta talouskasvu ei enää tokene vakaaksi. Pääsyy on öljy.

Öljy on taloudelle kuin vesi ihmiselle

Kolmasosa öljyn tuotannosta tulee 21 suurimmasta lähteestä. Jos ne ehtyvät, Vadénin mielestä ei ole liioiteltua odottaa äkkinäistä romahdusta OECD-maissa. Talouskriisi on enne tulevasta.

– Ilman muuta öljyn hinnan nousu, että se viisinkertaistui viime kymmenluvulla, on yksi syy nykyiseen talouskurimukseen, Vadén sanoo.

Kriisistä eniten kärsineet euromaat – Portugali, Italia, Irlanti, Kreikka ja Espanja – ovat myös niitä Euroopan maita, joiden bruttokansantuotteesta menee suurin osa öljyyn. Öljyn hinnan nousu kurittaa pahiten juuri näitä maita.

Maailmaa riepotteleva talouskriisi on ensisijaisesti velkakriisi. Velanmaksu on helpompaa, kun talous kasvaa. Talouskasvua taas ei ole ilman energiankulutuksen kasvua. Ja energia on käymässä vähiin.

Vadén antaa kotimaasta esimerkin energian talousvaikutuksesta.

– Viime vuonna Suomen vaihtotase meni alijäämäiseksi, mikä johtuu lähes kokonaan siitä, että öljyn hinta on noussut.

Seurauksena Suomesta virtaa öljyrahaa Venäjälle. Vadén on tehnyt laskelmia: jos öljytynnyrin hinta nousee 10 dollarilla, muutamassa vuodessa Suomelta menee venäläiseen öljyyn Kreikan lainatakuita suurempi summa.

– Vaihtotase saataisiin tasapainoon pelkästään säästämällä öljyn kulutusta, mikä saattaisi olla järkevää energiapoliittisesti, kauppapoliittisesti ja jopa ulkopoliittisesti.

Tuomas Enbuske ennustaa pamfletissaan Ajatusten alennusmyynti, että jos öljy loppuu, yritykset keksivät tilalle yhtä hyvän energianlähteen.

– Öljyä voisi verrata veteen, Vadén kommentoi. – Jos kaikki vesi tulisi juotua ja kustua niin, että se menisi pilalle, miten kapitalismi keksisi korvaavan tuotteen? Sellaista ei ole, elämä tarvitsee juuri niitä vesimolekyyleja.

Sama pätee öljyyn. Teollinen yhteiskunta on rakennettu tarvitsemaan hiilivetymolekyyleja. Sen infrastruktuurin puitteissa on vaikea löytää öljylle korvaaja.

Energiakriisi tuottaa kuripolitiikkaa

Energiavallankumous johtaa yhteiskunnalliseen vallankumoukseen, jos Vadén on oikeassa.

Valtioiden välillä ja sisällä taistellaan resursseista jo nyt. Vadén luettelee: Irakin ja Afganistanin sodat, Sudanin sisällissota. Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa käydään aseellisia konflikteja paikallisista kaivoksista, öljylähteistä ja patohankkeista.

Kun Meksikon suurimman öljykentän tuotanto alkoi laskea, valtio joutui hankaluuksiin ja on infrastruktuuriltaan romahtamassa “rosvopäälliköiden paikaksi”.

Vadén sanoo, että tulevaisuudessa hyvinvointia on parannettava talouskasvun sijaan ottamalla rikkailta pois. Tämä johtaa luokkataistelun paluuseen, josta Occupy-liike on antanut esimakua.

Energian hiipuessa talouskasvu ei enää onnistu. Luokkaperspektiivi korostuu ja politiikka muuttuu autoritaariseksi kurinpidoksi, jota tekevät leikkuripoliitikot moraalisaarnoineen.

Vadén mukaan toisenlainen politiikka on mahdollista.

– Tutkimuksissa on nähty, että ihmiset ovat periaatteessa suostuvaisia leikkaamaan energiankulutustaan, jos se tapahtuu sillä tavalla, että kaikkien on pakko.

Ihmiset vertaavat itseään aina toisiin. Yhteistä elintason laskua ei välttämättä pidettäisi kovin pahana.

Syytä optimismiin

Suomalaisessa elämäntavassa on Vadénin mukaan paljon asioita, joita säätelemällä energiankäyttöä saataisiin vähennettyä ilman, että se vaikuttaisi elintasoon. Esimerkkeinä hän mainitsee turhat kuljetukset, mainosvalot ja valmiustilassa olevat sähkölaitteet.

Entä miten energiantuotanto pitäisi järjestää?

– Joka niemeen, notkoon ja saareen oma pieni tuotantolaitos. Pieni vesivoimala tai hakevoimala. Tai tuulivoimala tai auringonkerääjä, tai mieluiten kaikkia näitä.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mukaan Suomen energiapolitiikka on ylhäältä käsin määrättyä ja suurteollisuuden ehdoilla tehtyä, jos verrataan esimerkiksi Itävaltaan. Vadén komppaa: kansalaisnäkökulma on Suomessa heikko. Tämä jarruttaa hajautetun energiatuotannon käynnistämistä.

– Ennen sotia ja sotien aikaan Suomessakin oli joka kunnassa oma mylly, vesilaitos ja sähkölaitos, kunnes ne yhdistettiin isoiksi yksiköiksi, Vadén sanoo.

– Tässä mielessä kannatan paluuta vanhaan, siis pienempiin ja hajautettuihin yksiköihin. Samalla onnistuu myös hierarkioiden purkaminen. Omavaraisuuden ja itseriittoisuuden kautta demokratiaa tulee taas mahdolliseksi.

Palataan vielä talouden romahdukseen. Vadén kuvaili juuri melkoisen katastrofin. Onko meillä mitään syytä optimismiin?

– On, ja juuri tätä yritän sanoa omalle perheelle, kun vaimo kieltää ettei lapsille saa puhua. Tässä on se optimistinen puoli, että kapitalismi loppuu.

– Ihmiskunnan tuhoava käsi pienenee. Tulee mahdolliseksi taas jollain tavalla tolkullinen elämä. Yli puolet öljystä on jo poltettu, eli yli puolet tuhosta, joka öljyllä voidaan tehdä, on jo tehty.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pia Lohikoski

Vasemmistolta ehdolle eduskuntaan Uudellemaalle Lohikoski, Bibani, Kylätasku…

Lotte Telakivi

Seta arvostelee opettajien osaamista: ”Täysin vanhentuneet tiedot”

Viestintä työntekijöiden, kaupunkilaisten ja päättäjien suuntaan on ollut riittämätöntä, sanoo kaupunginhallituksen jäsen Minja Koskela (vas).

Vasemmisto vaatii Helsingin palkkaongelmien ratkaisua: ”Kaikki mahdolliset keinot viipymättä käyttöön”

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

Uusimmat

Mielipide: Palkka on perusoikeus tehdystä työstä

Pia Lohikoski

Vasemmistolta ehdolle eduskuntaan Uudellemaalle Lohikoski, Bibani, Kylätasku…

Lotte Telakivi

Seta arvostelee opettajien osaamista: ”Täysin vanhentuneet tiedot”

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Vasemmistokonkari Ralf Sund siirtyi opetusministerin erityisavustajaksi – ”Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi”

 
03

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmisto vaatii Helsingin palkkaongelmien ratkaisua: ”Kaikki mahdolliset keinot viipymättä käyttöön”

09.08.2022

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

09.08.2022

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

08.08.2022

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

07.08.2022

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

07.08.2022

Sunnuntaivieras: Annetaan ihmisille lupa elää

07.08.2022

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

07.08.2022

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

06.08.2022

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

06.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään