KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Energiavallankumous on jo käynnissä

Suomen sähkönkulutusta voisi vähentää sammuttamalla mainosvalot ja vampyyrisähköä imevät valmiustilat.

Suomen sähkönkulutusta voisi vähentää sammuttamalla mainosvalot ja vampyyrisähköä imevät valmiustilat. Kuva: Lauri Hannus

Öljyntuotanto laskee ja resurssisodat kiihtyvät. Kasvukapitalismi hajoaa lähivuosina, sanoo filosofi Tere Vadén.

Pontus Purokuru
14.7.2012 9.04

Halpa energia loppuu ja kasvutalous joutuu ongelmiin, sanoo energiatalouteen perehtynyt filosofi Tere Vadén. Päättyykö kapitalismi ympäristökriisiin, infrastruktuurin romahtamiseen vai resurssisotiin?

– Ne tapahtuvat kaikki, eri puolilla, eri tavalla ja vähän eri tahtiin, Aalto-yliopiston professorina toimiva Vadén vastaa.

– Infrastruktuurin romahdus voi tapahtua yhtä aikaa sen kanssa, että yhteiskunnalliset hierarkiat korostuvat ja toiset ihmiset rikastuvat.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vadén käyttää esimerkkinä Venäjän Karjalaa, jossa hän kävi alkukesästä. Parin kymmenen kilometrin taksimatkaan meni kaksi tuntia, koska tie oli käyttökelvottomassa kunnossa. Paitsi siinä kohdassa, jossa se ylitti rikkaiden käyttämän lentokentän.

– Rikkaat lentävät datsoilleen lentokoneella, eivät he tarvitse tietä. Tämä on tapahtunut yhtä aikaa sen kanssa, että samassa paikassa muu infrastruktuuri on rapistunut.

Ympäristön ja talouden romahtamista on ennustettu ainakin Rooman klubin vuoden 1972 Kasvun rajat -raportista lähtien. Silti talouskasvu porskuttaa.

Rooman klubin raportti oli ennuste, Vadén huomauttaa. Enää ei tarvitse ennustaa. Riittää, että katsotaan, mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt.

– Kyse ei ole siitä, että meidän pitäisi rajoittaa energiankäyttöä. On tosiasia, että öljynkäyttö vähenee OECD-maissa riippumatta siitä, halutaanko sitä vai ei.

Teollisuusmaiden öljynkulutuksen huippukohta ohitettiin vuonna 2005. Nyt kulutus on laskenut vuosien 1995-1996 tasolle. Yhdysvalloissa autolla ajettujen kilometrien määrä laskee koko ajan.

Miinusmerkkiset luvut ovat historiallisia. Vadénin mukaan käynnissä on loppulama, josta talouskasvu ei enää tokene vakaaksi. Pääsyy on öljy.

Öljy on taloudelle kuin vesi ihmiselle

Kolmasosa öljyn tuotannosta tulee 21 suurimmasta lähteestä. Jos ne ehtyvät, Vadénin mielestä ei ole liioiteltua odottaa äkkinäistä romahdusta OECD-maissa. Talouskriisi on enne tulevasta.

– Ilman muuta öljyn hinnan nousu, että se viisinkertaistui viime kymmenluvulla, on yksi syy nykyiseen talouskurimukseen, Vadén sanoo.

Kriisistä eniten kärsineet euromaat – Portugali, Italia, Irlanti, Kreikka ja Espanja – ovat myös niitä Euroopan maita, joiden bruttokansantuotteesta menee suurin osa öljyyn. Öljyn hinnan nousu kurittaa pahiten juuri näitä maita.

Maailmaa riepotteleva talouskriisi on ensisijaisesti velkakriisi. Velanmaksu on helpompaa, kun talous kasvaa. Talouskasvua taas ei ole ilman energiankulutuksen kasvua. Ja energia on käymässä vähiin.

Vadén antaa kotimaasta esimerkin energian talousvaikutuksesta.

– Viime vuonna Suomen vaihtotase meni alijäämäiseksi, mikä johtuu lähes kokonaan siitä, että öljyn hinta on noussut.

Seurauksena Suomesta virtaa öljyrahaa Venäjälle. Vadén on tehnyt laskelmia: jos öljytynnyrin hinta nousee 10 dollarilla, muutamassa vuodessa Suomelta menee venäläiseen öljyyn Kreikan lainatakuita suurempi summa.

– Vaihtotase saataisiin tasapainoon pelkästään säästämällä öljyn kulutusta, mikä saattaisi olla järkevää energiapoliittisesti, kauppapoliittisesti ja jopa ulkopoliittisesti.

Tuomas Enbuske ennustaa pamfletissaan Ajatusten alennusmyynti, että jos öljy loppuu, yritykset keksivät tilalle yhtä hyvän energianlähteen.

– Öljyä voisi verrata veteen, Vadén kommentoi. – Jos kaikki vesi tulisi juotua ja kustua niin, että se menisi pilalle, miten kapitalismi keksisi korvaavan tuotteen? Sellaista ei ole, elämä tarvitsee juuri niitä vesimolekyyleja.

Sama pätee öljyyn. Teollinen yhteiskunta on rakennettu tarvitsemaan hiilivetymolekyyleja. Sen infrastruktuurin puitteissa on vaikea löytää öljylle korvaaja.

Energiakriisi tuottaa kuripolitiikkaa

Energiavallankumous johtaa yhteiskunnalliseen vallankumoukseen, jos Vadén on oikeassa.

Valtioiden välillä ja sisällä taistellaan resursseista jo nyt. Vadén luettelee: Irakin ja Afganistanin sodat, Sudanin sisällissota. Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa käydään aseellisia konflikteja paikallisista kaivoksista, öljylähteistä ja patohankkeista.

Kun Meksikon suurimman öljykentän tuotanto alkoi laskea, valtio joutui hankaluuksiin ja on infrastruktuuriltaan romahtamassa “rosvopäälliköiden paikaksi”.

Vadén sanoo, että tulevaisuudessa hyvinvointia on parannettava talouskasvun sijaan ottamalla rikkailta pois. Tämä johtaa luokkataistelun paluuseen, josta Occupy-liike on antanut esimakua.

Energian hiipuessa talouskasvu ei enää onnistu. Luokkaperspektiivi korostuu ja politiikka muuttuu autoritaariseksi kurinpidoksi, jota tekevät leikkuripoliitikot moraalisaarnoineen.

Vadén mukaan toisenlainen politiikka on mahdollista.

– Tutkimuksissa on nähty, että ihmiset ovat periaatteessa suostuvaisia leikkaamaan energiankulutustaan, jos se tapahtuu sillä tavalla, että kaikkien on pakko.

Ihmiset vertaavat itseään aina toisiin. Yhteistä elintason laskua ei välttämättä pidettäisi kovin pahana.

Syytä optimismiin

Suomalaisessa elämäntavassa on Vadénin mukaan paljon asioita, joita säätelemällä energiankäyttöä saataisiin vähennettyä ilman, että se vaikuttaisi elintasoon. Esimerkkeinä hän mainitsee turhat kuljetukset, mainosvalot ja valmiustilassa olevat sähkölaitteet.

Entä miten energiantuotanto pitäisi järjestää?

– Joka niemeen, notkoon ja saareen oma pieni tuotantolaitos. Pieni vesivoimala tai hakevoimala. Tai tuulivoimala tai auringonkerääjä, tai mieluiten kaikkia näitä.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mukaan Suomen energiapolitiikka on ylhäältä käsin määrättyä ja suurteollisuuden ehdoilla tehtyä, jos verrataan esimerkiksi Itävaltaan. Vadén komppaa: kansalaisnäkökulma on Suomessa heikko. Tämä jarruttaa hajautetun energiatuotannon käynnistämistä.

– Ennen sotia ja sotien aikaan Suomessakin oli joka kunnassa oma mylly, vesilaitos ja sähkölaitos, kunnes ne yhdistettiin isoiksi yksiköiksi, Vadén sanoo.

– Tässä mielessä kannatan paluuta vanhaan, siis pienempiin ja hajautettuihin yksiköihin. Samalla onnistuu myös hierarkioiden purkaminen. Omavaraisuuden ja itseriittoisuuden kautta demokratiaa tulee taas mahdolliseksi.

Palataan vielä talouden romahdukseen. Vadén kuvaili juuri melkoisen katastrofin. Onko meillä mitään syytä optimismiin?

– On, ja juuri tätä yritän sanoa omalle perheelle, kun vaimo kieltää ettei lapsille saa puhua. Tässä on se optimistinen puoli, että kapitalismi loppuu.

– Ihmiskunnan tuhoava käsi pienenee. Tulee mahdolliseksi taas jollain tavalla tolkullinen elämä. Yli puolet öljystä on jo poltettu, eli yli puolet tuhosta, joka öljyllä voidaan tehdä, on jo tehty.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Uusimmat

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään