KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Energiavallankumous on jo käynnissä

Suomen sähkönkulutusta voisi vähentää sammuttamalla mainosvalot ja vampyyrisähköä imevät valmiustilat.

Suomen sähkönkulutusta voisi vähentää sammuttamalla mainosvalot ja vampyyrisähköä imevät valmiustilat. Kuva: Lauri Hannus

Öljyntuotanto laskee ja resurssisodat kiihtyvät. Kasvukapitalismi hajoaa lähivuosina, sanoo filosofi Tere Vadén.

Pontus Purokuru
14.7.2012 9.04

Halpa energia loppuu ja kasvutalous joutuu ongelmiin, sanoo energiatalouteen perehtynyt filosofi Tere Vadén. Päättyykö kapitalismi ympäristökriisiin, infrastruktuurin romahtamiseen vai resurssisotiin?

– Ne tapahtuvat kaikki, eri puolilla, eri tavalla ja vähän eri tahtiin, Aalto-yliopiston professorina toimiva Vadén vastaa.

– Infrastruktuurin romahdus voi tapahtua yhtä aikaa sen kanssa, että yhteiskunnalliset hierarkiat korostuvat ja toiset ihmiset rikastuvat.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vadén käyttää esimerkkinä Venäjän Karjalaa, jossa hän kävi alkukesästä. Parin kymmenen kilometrin taksimatkaan meni kaksi tuntia, koska tie oli käyttökelvottomassa kunnossa. Paitsi siinä kohdassa, jossa se ylitti rikkaiden käyttämän lentokentän.

– Rikkaat lentävät datsoilleen lentokoneella, eivät he tarvitse tietä. Tämä on tapahtunut yhtä aikaa sen kanssa, että samassa paikassa muu infrastruktuuri on rapistunut.

Ympäristön ja talouden romahtamista on ennustettu ainakin Rooman klubin vuoden 1972 Kasvun rajat -raportista lähtien. Silti talouskasvu porskuttaa.

Rooman klubin raportti oli ennuste, Vadén huomauttaa. Enää ei tarvitse ennustaa. Riittää, että katsotaan, mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt.

– Kyse ei ole siitä, että meidän pitäisi rajoittaa energiankäyttöä. On tosiasia, että öljynkäyttö vähenee OECD-maissa riippumatta siitä, halutaanko sitä vai ei.

Teollisuusmaiden öljynkulutuksen huippukohta ohitettiin vuonna 2005. Nyt kulutus on laskenut vuosien 1995-1996 tasolle. Yhdysvalloissa autolla ajettujen kilometrien määrä laskee koko ajan.

Miinusmerkkiset luvut ovat historiallisia. Vadénin mukaan käynnissä on loppulama, josta talouskasvu ei enää tokene vakaaksi. Pääsyy on öljy.

Öljy on taloudelle kuin vesi ihmiselle

Kolmasosa öljyn tuotannosta tulee 21 suurimmasta lähteestä. Jos ne ehtyvät, Vadénin mielestä ei ole liioiteltua odottaa äkkinäistä romahdusta OECD-maissa. Talouskriisi on enne tulevasta.

– Ilman muuta öljyn hinnan nousu, että se viisinkertaistui viime kymmenluvulla, on yksi syy nykyiseen talouskurimukseen, Vadén sanoo.

Kriisistä eniten kärsineet euromaat – Portugali, Italia, Irlanti, Kreikka ja Espanja – ovat myös niitä Euroopan maita, joiden bruttokansantuotteesta menee suurin osa öljyyn. Öljyn hinnan nousu kurittaa pahiten juuri näitä maita.

Maailmaa riepotteleva talouskriisi on ensisijaisesti velkakriisi. Velanmaksu on helpompaa, kun talous kasvaa. Talouskasvua taas ei ole ilman energiankulutuksen kasvua. Ja energia on käymässä vähiin.

Vadén antaa kotimaasta esimerkin energian talousvaikutuksesta.

– Viime vuonna Suomen vaihtotase meni alijäämäiseksi, mikä johtuu lähes kokonaan siitä, että öljyn hinta on noussut.

Seurauksena Suomesta virtaa öljyrahaa Venäjälle. Vadén on tehnyt laskelmia: jos öljytynnyrin hinta nousee 10 dollarilla, muutamassa vuodessa Suomelta menee venäläiseen öljyyn Kreikan lainatakuita suurempi summa.

– Vaihtotase saataisiin tasapainoon pelkästään säästämällä öljyn kulutusta, mikä saattaisi olla järkevää energiapoliittisesti, kauppapoliittisesti ja jopa ulkopoliittisesti.

Tuomas Enbuske ennustaa pamfletissaan Ajatusten alennusmyynti, että jos öljy loppuu, yritykset keksivät tilalle yhtä hyvän energianlähteen.

– Öljyä voisi verrata veteen, Vadén kommentoi. – Jos kaikki vesi tulisi juotua ja kustua niin, että se menisi pilalle, miten kapitalismi keksisi korvaavan tuotteen? Sellaista ei ole, elämä tarvitsee juuri niitä vesimolekyyleja.

Sama pätee öljyyn. Teollinen yhteiskunta on rakennettu tarvitsemaan hiilivetymolekyyleja. Sen infrastruktuurin puitteissa on vaikea löytää öljylle korvaaja.

Energiakriisi tuottaa kuripolitiikkaa

Energiavallankumous johtaa yhteiskunnalliseen vallankumoukseen, jos Vadén on oikeassa.

Valtioiden välillä ja sisällä taistellaan resursseista jo nyt. Vadén luettelee: Irakin ja Afganistanin sodat, Sudanin sisällissota. Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa käydään aseellisia konflikteja paikallisista kaivoksista, öljylähteistä ja patohankkeista.

Kun Meksikon suurimman öljykentän tuotanto alkoi laskea, valtio joutui hankaluuksiin ja on infrastruktuuriltaan romahtamassa “rosvopäälliköiden paikaksi”.

Vadén sanoo, että tulevaisuudessa hyvinvointia on parannettava talouskasvun sijaan ottamalla rikkailta pois. Tämä johtaa luokkataistelun paluuseen, josta Occupy-liike on antanut esimakua.

Energian hiipuessa talouskasvu ei enää onnistu. Luokkaperspektiivi korostuu ja politiikka muuttuu autoritaariseksi kurinpidoksi, jota tekevät leikkuripoliitikot moraalisaarnoineen.

Vadén mukaan toisenlainen politiikka on mahdollista.

– Tutkimuksissa on nähty, että ihmiset ovat periaatteessa suostuvaisia leikkaamaan energiankulutustaan, jos se tapahtuu sillä tavalla, että kaikkien on pakko.

Ihmiset vertaavat itseään aina toisiin. Yhteistä elintason laskua ei välttämättä pidettäisi kovin pahana.

Syytä optimismiin

Suomalaisessa elämäntavassa on Vadénin mukaan paljon asioita, joita säätelemällä energiankäyttöä saataisiin vähennettyä ilman, että se vaikuttaisi elintasoon. Esimerkkeinä hän mainitsee turhat kuljetukset, mainosvalot ja valmiustilassa olevat sähkölaitteet.

Entä miten energiantuotanto pitäisi järjestää?

– Joka niemeen, notkoon ja saareen oma pieni tuotantolaitos. Pieni vesivoimala tai hakevoimala. Tai tuulivoimala tai auringonkerääjä, tai mieluiten kaikkia näitä.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mukaan Suomen energiapolitiikka on ylhäältä käsin määrättyä ja suurteollisuuden ehdoilla tehtyä, jos verrataan esimerkiksi Itävaltaan. Vadén komppaa: kansalaisnäkökulma on Suomessa heikko. Tämä jarruttaa hajautetun energiatuotannon käynnistämistä.

– Ennen sotia ja sotien aikaan Suomessakin oli joka kunnassa oma mylly, vesilaitos ja sähkölaitos, kunnes ne yhdistettiin isoiksi yksiköiksi, Vadén sanoo.

– Tässä mielessä kannatan paluuta vanhaan, siis pienempiin ja hajautettuihin yksiköihin. Samalla onnistuu myös hierarkioiden purkaminen. Omavaraisuuden ja itseriittoisuuden kautta demokratiaa tulee taas mahdolliseksi.

Palataan vielä talouden romahdukseen. Vadén kuvaili juuri melkoisen katastrofin. Onko meillä mitään syytä optimismiin?

– On, ja juuri tätä yritän sanoa omalle perheelle, kun vaimo kieltää ettei lapsille saa puhua. Tässä on se optimistinen puoli, että kapitalismi loppuu.

– Ihmiskunnan tuhoava käsi pienenee. Tulee mahdolliseksi taas jollain tavalla tolkullinen elämä. Yli puolet öljystä on jo poltettu, eli yli puolet tuhosta, joka öljyllä voidaan tehdä, on jo tehty.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään