Uuden Insinööriliiton työsuhde- ja neuvotteluyksikön projektiasiamies Saara Eriksson (26) aloitti uransa saman yksikön assistenttina.
– Alun perin tulin tekemään kuukauden sijaisuutta, mutta pesti venyi neljäksi kuukaudeksi.
Tammikuussa 2011 Eriksson aloitti projektiassistenttina, ja tämän vuoden helmikuussa hänet ylennettiin projektiasiamieheksi. Hänen päätehtäviään ovat jäsenhankinta ja jäsenten pitäminen liitossa.
– Viimeisen puoli vuotta olen vetänyt isoa markkinointiprojektia, jossa koko visuaalinen ilmeemme on uudistettu. Tämä on tukitoiminto muulle tekemiselle, jotta saamme uusia jäseniä ja pidettyä nykyiset tyytyväisinä.
Onnistumisen tunteet koukuttivat
Toiminta ay-liikkeessä alkoi houkuttaa Erikssonia jo opiskeluaikana Haaga-Heliassa Helsingissä.
– Ainejärjestömme oli Tradenomiopiskelijaliiton jäsenyhdistys. Lähdin mukaan toimintaan ja pääsin opiskelijaliiton hallitukseen.
Vuonna 2008 Eriksson toimi Tradenomiopiskelijaliiton puheenjohtajana.
Nykyisessä työssään Erikssonille on tärkeintä tunne siitä, että voi auttaa ihmisiä ja lisätä näiden tietoisuutta järjestäytymisestä.
– Tämä oli tärkeää jo opiskeluaikana. Sain onnistumisen tunteita, kun kävin kertomassa työelämän pelisäännöistä opiskelijakollegoilleni.
Nuoret uskaltavat vaatia
Työelämän nopeassa muutoksessa on Erikssonin mukaan sekä myönteisiä että kielteisiä puolia.
– Olen miettinyt paljon sukupolvien välisiä eroja. Kun vertaan tilannetta omien vanhempieni aikaan, työhön asennoituminen eroaa suuresti.
Nykynuorilla on Erikssonin mukaan enemmän itsetuntoa. He uskaltavat vaatia, että asiat työpaikalla toimivat.
Eriksson on törmännyt myös epävarmaan työelämään.
– Olen pohtinut, kantaako yhteiskunta vastuuta kouluttamistaan ihmisistä. Pidetäänkö huolta, että nämä nuoret saavat työtä, jossa kokevat arvostusta ja pystyvät hyödyntämään osaamistaan.
Liiton palvelut pakettiin
– Liittoa markkinoidessamme pyrimme siihen, että nuoretkin kokisivat järjestäytymisen tärkeänä. Menneisyyden jutut eivät välttämättä kiinnosta, Eriksson epäilee.
Hän korostaa, että Suomi olisi ihan erilainen paikka työskennellä, jos vahvaa ammattiliittotoimintaa ei olisi ollut.
– Nyt pitäisi nostaa esiin nykyiset palvelumme ja paketoida ne niin, että ne kiinnostavat myös nuoria.
Erikssonin mukaan liiton jäsenyys on ostos, siinä kuin mikä tahansa muukin palvelu.
– Kun ihminen ostaa vakuutuksen, hän odottaa saavansa tietynlaista palvelua. Jos ei palvelu miellytä, ihminen vaihtaa puljua.
Erikssonin pitää pystyä kertomaan jäsenelle, että tämä voi itsekin vaikuttamaan liiton toimintaan.
– Että hän kokee liiton jäsenyyden tärkeäksi ja rohkaistuu käyttämään palveluita.
Uusi Insinööriliitto on kartoittanut syitä jäsentensä eroon.
– Usein ei olla tyytymättömiä, mutta eron syynä on ollut, ettei palveluita ole osattu käyttää.
Edunvalvonnan kova ydin ei Erikssonin mukaan välttämättä näy jäsenelle päivittäin.
– Ei jäsen muista, kuka parin prosentin palkankorotuksen neuvotteli. Kun korotukset sitten kertaantuvat esimerkiksi 15 vuotta, merkittävyys alkaa näkyä.
uutiskirje 
