Vieraantuminen, sosiaalisen elämän esineellistyminen, ahneuden kulttuuri, aggressio, järjetön hedonismi ja näköalaton nihilismi ovat astuneet kulutusyhteiskuntien henkiseen keskiöön.
Sosialismin päämääränä on työn taloudellinen vapauttaminen pääoman kynsistä ja työn palauttaminen sen alkuperäiseen luovaan olotilaan, jonka kautta yksilöt voivat vapaasti kehittää kaikkia luovia kykyjään. Tämä merkitsee vapaiden ja yhdenvertaisten yksilöiden yhteiskuntaa.
Englantilainen kirjallisuustieteilijä ja poliittinen keskustelija Terry Eagleton (s.1943) etsii vaihtoehtoja nykyisen globaalin kapitalismin luomalle pattitilanteelle pamfletissaan Miksi Marx oli oikeassa (Like).
Kapitalististen omistussuhteiden perusluonne ei ole muuttunut 200 vuodessa.
Eagleton esittää kymmenen vakiintunutta Marxin ajatteluun kohdistuvaa kritiikkiä ja pyrkii kumoamaan ne yksi kerrallaan.
Innokkaasti työväenluokan hautajaismenoja isännöiville Eagleton huomauttaa, että palvelu-, informaatio- ja kommunikaatiosektorien suunnattomasta kasvusta huolimatta kapitalististen omistussuhteiden perusluonne ei ole muuttunut 200 vuodessa lainkaan.
Maailmanlaajuisen työväenluokan kooksi arvioidaan suunnilleen kaksi miljardia ja saman taloudellisen logiikan alaisina elää saman verran muun muassa suurkaupunkien slummeissa.
Yli miljardi ihmistä elää jatkuvasti aliravittuina.
Raha abstraktina voimana
Raha on abstraktisen ihmistyön yleinen aineellistuma. Rahamuoto kätkee yksittäisten työntekijöiden yhteiskunnalliset suhteet sen sijaan että paljastaisi ne.
Mikä tahansa ihmistyön tuote ei sovi rahan tilalle kuvaamaan rahan abstraktia voimaa. Marx leikitteli ajatuksella laittamalla liinakankaan rahan tilalle kuvaamaan rahaa koskevia sananparsia:
Liinakangas (raha) hallitsee maailmaa. Liinakangas (raha) yksin ei tee ihmistä onnelliseksi. Aika on liinakangasta (rahaa):
”Mutta kun takin, saappaiden jne. tuottajat suhteuttavat tavarat liinakankaaseen – tai kultaan ja hopeaan, mikä ei lainkaan muuta asiaa – yleisenä vastikkeena, niin heidän yksityistöidensä suhde yhteiskunnalliseen kokonaistyöhön ilmenee heille tarkalleen tässä järjettömässä muodossa,” Marx kirjoitti.
Vieraantuminen
Tuotantovälineet ovat Marxin katsannossa ruumiin elinten laajentumia. Ruumiin ja maailman, subjektin ja objektin, pitäisi olla olemassa herkässä tasapainossa siten, että ympäristömme ilmaisee inhimillisiä merkityksiä yhtä rikkaasti kuin kieli.
Eagletonin mukaan tämän tilanteen vastakohtaa Marx kutsuu vieraantumiseksi, jossa emme kykene löytämään raa’asta aineellisesta maailmasta heijastumaa itsestämme. Tuolloin menetämme otteemme elintärkeimpään olemiseemme.
Minuuden ja luonnon vastavuoroisuuden murtuessa jäljelle jää kapitalismin merkityksettömän materian maailma. Sivilisaatiosta tulee yksi suunnaton kauneusleikkaus:
”Marx uskoo, että kapitalismissa jopa meidän fyysiset aistimme ovat ’esineellistyneet’, kun pelkäksi abstraktiksi tuotantovälineeksi muunnettu ruumis ei kykene nauttimaan omasta aistielämästään.”
Eagleton muistuttaa, että entä jos se ei olekaan marxismi, joka on vanhentunut, vaan juuri kapitalismi.
Marx uskoi intohimoisesti yksilöön ja epäili syvästi abstrakteja dogmeja. Hän korosti kansalaisoikeuksia ja hänen näkemyksensä luonnosta ja ympäristöstä olivat hämmästyttävästi aikaansa edellä.
Tuomas Nevanlinnan jälkisanat tuovat terävää teoreettista lisävalaistusta Eagletonin erittäin ajankohtaiseen pamflettiin.
Terry Eagleton: Miksi Marx oli oikeassa. Suom. Petri Stenman. Jälkisanat: Tuomas Nevanlinna. Like 2012, 280 sivua.
uutiskirje 