Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora vaatii, että hallitus varaa kesän budjettineuvotteluissa nuorten mielenterveyspalveluihin erillisen määrärahan.
Hallituksen budjettineuvottelut alkoivat viime viikolla valtiovarainministeriön esiteltyä ministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi.
Nuoria pompotellaan
Yhden työelämän ulkopuolelle jääneen nuoren suorat toimeentulon kustannukset 40 vuodessa ovat noin 750 000 euroa.
Nuora painottaa varhaista puuttumista. Se edellyttää mielenterveyspalveluiden järjestämistä niin, että nuoret saavat henkilökohtaista tukea riittävän aikaisessa vaiheessa.
Nuora arvioi, että nykyisellään palvelujärjestelmä on liian pirstoutunut ja nuorta pompotellaan viranomaiselta toiselle. Terapiapalveluihin on useissa kunnissa kuukausien jonotusajat.
– Nuorten mielenterveyspalveluiden tuottamisessa keskeisin ongelma on se, että apua on tarjolla aivan liian myöhään, jos silloinkaan, Nuoran puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) arvioi.
– Vaikeasti masentuneilla nuorilla ei itsellään ole mahdollisuuksia vaatia riittäviä palveluita itselleen, joten usein palveluiden saaminen riippuu nuoren lähipiirin aktiivisuudesta. Tällainen sotii oikeustajuani vastaan: Millainen yhteiskunta on se, joka jättää kaikista heikoimmassa asemassa olevan palveluidensa ulkopuolelle?
Ennaltaehkäisy säästää
Lindtman toteaa, että liian myöhään annettu apu tulee yhteiskunnalle usein hyvin kalliiksi. Tutkimusten mukaan esimerkiksi 1990-luvun laman aikana tehdyt kouluterveydenhuollon leikkaukset aiheuttivat kunnille suuria kustannuksia, kun 2000-luvulla nuorten erikoissairaanhoidon palveluja tarvittiin lisää.
– Ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäminen tulisikin nähdä osana tulevaisuuden säästöohjelmaa eikä vain tämän hallituskauden kuluna, Lindtman sanoo.
– Viime päivinä mediassa on laajalti uutisoitu nuorten mielenterveyspalveluiden asiakkaiden kokemuksia masennuksesta ja muista mielenterveyden häiriöistä. Ongelmat ovat monisyisiä, ja jokaisen nuoren sairastuminen on yksilöllinen tarinansa. Yhteistä kaikkien näiden nuorten kokemuksille on kuitenkin se, että apua ei ole ollut saatavilla riittävästi, ja usein hoitomuotona on ollut mielialalääkeresepti.
Miljardin lasku yhden vuoden eläkeläisistä
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi joutui työttömyyseläkkeelle viime vuonna 1 569 alle 30-vuotiasta nuorta, mikä on suurin määrä 2000-luvulla.
Yhden työelämän ulkopuolelle jääneen nuoren suorat toimeentulon kustannukset 40 vuoden työuran ajalta ovat noin 750 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan.
Kansantalouden suorat kustannukset pelkästään vuonna 2011 mielenterveyssyistä eläköityneistä nuorista ylittävät miljardi euroa heidän toteutumatta jääneiden työuriensa aikana.
Lisäksi yhteiskunta menettää välillisesti tuloja näiden nuorten toteutumattomana työpanoksena ja saamatta jäävinä verotuloina.
– Nuorten kokemalle inhimilliselle kärsimykselle on mahdotonta laskea euromääräistä arvoa, Nuora muistuttaa.
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora on valtioneuvoston asettama lapsi- ja nuorisopolitiikan asiantuntijaelin.
uutiskirje 
