Tuoreessa teoksessaan Verinen Tampere Lauri Lepola esittää, että Tampereella Pyynikin kirkkopuistossa lepää teloitettujen punaisten joukkohauta.
Sitkeästi elää myös väite, että Lindellin koululla kevättalvella 1918 toimineessa punaisten kenttäsairaalassa tapahtui 50 kuolonuhria vaatinut joukkoteloitus valkoisten vallattua Tampereen huhtikuussa 1918.
Historian professori Jukka Rantala totesi Aamulehdessä (17.8.), että ”Jos Tampereella ollaan eri mieltä Pyynikin kirkkopuiston joukkohaudasta, olisi ehkä hyvä kaivaa puistokäytävä auki ja selvittää asia.”
Pyynikin kirkkopuisto toimi hautausmaana vuoteen 1880 saakka.
Keskustelu sai viikonloppuna Aamulehden nettisivuilla sellaiset mittasuhteet, että Vapriikin Vuosi 1918 -näyttelyn asiantuntijoina toimineet tutkijat päättivät järjestää Vapriikissa pikapaneelin. Keskiviikko-iltana pidettyyn tilaisuuteen osallistuivat dosentti Marko Tikka ja FT Tuomas Hoppu, Nainen punainen -romaanin julkaissut kirjailija Rosa Meriläinen, Vapriikin kuva-arkiston apulaistutkija Antti Liuttunen sekä arkeologi Ulla Lähdesmäki. Yleisöä oli paikalla noin kaksisataa.
Muun muassa Tampereen naiskaarti, myytit ja todellisuus -teoksen kirjoittanut Hoppu totesi, ettei Lindellin koulun joukkoteloitusta ole voitu osoittaa tapahtuneen. Hoppu korosti, että mikäli joukkohauta olisi keskelle kaupunkia kaivettu ja teloitukset suoritettu konekivääreillä, ei asia olisi pysynyt salassa. Myöskään työväenjärjestöt eivät ole ottaneet kantaa joukkohautaan eivätkä ole vaatineet joukkohaudan hoitamista kuten Kalevankankaan joukkohaudan tapauksessa.
– Taistelujen jälkeen Tampereella teloitettiin 3–5 naista, Pispalassa kaksi ja Messukylässä yksi. Lindellin koululla ei potilaita ja hoitajia teloitettu. Punaisten pääsairaala oli reaalilyseolla, jossa oli 300–400 potilasta. Sairaala oli toiminnassa vielä 8. kesäkuuta 1918, jolloin siellä kuulusteltiin potilaita. Lahdessa ammuttiin noin 190 naista.
– Teloitukset Tampereella lopetettiin toukokuussa. Kuhmoisten rintamalla valkoiset teloittivat 13 sairaalapotilasta. Itse toivon tutkijana, että löytäisimme yksimielisyyden vuoden 1918 tapahtumien faktoista, Hoppu totesi.
Kalevankankaan joukkohaudassa 2 750 vainajaa
Ulla Lähdesmäki muistutti, että Pyynikin kirkkopuisto toimi hautausmaana vuoteen 1880 saakka.
– Vainajia ehdittiin haudata moneen kerrokseen. Sieltä on löytynyt venäläisten sotilaiden joukkohauta, mutta sotilaita ei ollut teloitettu vaan he olivat kuolleet johonkin tautiepidemiaan 1800-luvulla.
Lauri Lepola huomautti kommenttipuheenvuorossaan, että Etappi-lehden toimittaja oli kertonut saaneensa joukkohautatiedot Pyynikin kirkkoherralta.
Antti Liuttunen totesi, että Lindellin koulun takapihalla olevista punaisten ruumiista olevat kuvat otti Martta Terävä.
– Kuvissa ei ole teloitettuja punaisia vaan sairaalassa haavoihinsa menehtyneitä potilaita. Valkoisten valtauksen yhteydessä Lindellin koululla olleita potilaita joutui vangiksi 5.4.1918. Valtion rikosoikeudessa tuomittiin yli 75 000 punaista.
Marko Tikka on väitellyt aiheesta Kenttäoikeudet – välittömät rankaisutoimet sisällissodassa 1918. Hän on käynyt läpi 4 000 kuulustelupöytäkirjaa.
– Tampereen taisteluissa kaatui noin 1 100 punaista, heistä kenttäoikeuksien päätöksellä ammuttiin kolmannes. Kalevankankaan joukkohaudan uhrimääräksi on arvioitu komendantin ruumiskansalian luettelon mukaisesti noin 2 750. Heistä noin 300 teloitettiin ja 1 300 kuoli vankileirillä. Lisäksi valkoiset teloittivat noin sata venäläistä sotilasta.
Naiskomppanioiden
myytit ja todellisuus
Rosa Meriläinen kertoi uuden romaaninsa henkilöiden olevan puhtaasti mielikuvituksen tuotetta, eivät todellisia henkilöitä.
– Halusin kuvitella, millaista se olisi voinut olla, kun nuoret tytöt osallistuivat vuoden 1918 kansalaissotaan. En halunnut parannella valmiiksi kauheaa tarinaa.
– Ensimmäisen kerran kuulin vuoden 1918 tapahtumista kaupunkitarinan, miten Raatihuonetta puolustaneet naiskaartilaiset ensin raiskattiin ja sitten tapettiin valkoisten toimesta. Vuoden 1918 tapahtumat ovat olleet tarpeeksi hirveitä ilman tällaisia tarinoitakin.
Hoppu huomautti, että kaupungintaloa piiritettiin, mutta taisteluja ei juuri käyty. Lopulta punaiset antautuivat.
– Myöskään Onkiniemessä ei käyty taisteluja, joissa naiskaarti olisi taistellut. Ratinanniemessä naiset osallistuivat taisteluihin vähän aikaa, kunnes siirtyivät miliisin tehtäviin.
uutiskirje 
