Pintaa syvemmältä
Voiko Gazassa enää asua vuonna 2020? Alueen huollosta vastaava YK:n elin esitti tämän kysymyksen raportissaan elokuun loppupäivinä ja vastasi itse sen olevan mahdollista vain tietyin edellytyksin.
Olisi kuvitellut tämän hätkähdyttäneen ihmisiä, mutta maailma tuntuu reagoineen lähinnä olankohautuksin. Ehkä tilanne tuntuu niin toivottomalta.
Israelin YK-suurlähettiläs Ron Prosor tosin lähetti turvallisuusneuvoston puheenjohtajalle kirjeen, jossa hän ilmoitti, että tutkijaryhmä Kuussa olisi pystynyt kirjoittamaan paremmin paikkansa pitävän ja tasapuolisemman raportin Gazasta kuin YK.
YK:n raportin mukaan saarto pitäisi purkaa mahdollisimman pian.
Prosor on aiemmin YK:ssa kiistänyt, että Gazassa olisi minkäänlaista humanitaarista kriisiä. Eikä hän ilmeisesti nytkään myönnä sitä, siitä huolimatta, että paikalla toimivat eri YK-elinten edustajat käyvät raportissa seikkaperäisesti läpi tilanteen ja sen todennäköisen kehittymisen. Raportti on tiukan asiallinen – Prosorin kommentti osuukin hänen omaan nilkkaansa: tulee miettineeksi, missä maailmassa hän ja hänen hallituksensa toimivat.
Gazassa asuu tällä hetkellä noin 1,6 miljoonaa ihmistä, mutta väkimäärän lasketaan kasvavan 2,1 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Puolet väestöstä on alle 18-vuotiaita.
Työttömyys on korkea, varsinkin naisten ja nuorten työttömyys. Suurin syy tähän on Israelin asettama saarto, sillä aikaisemmin Gaza tuotti hedelmiä ja vihanneksia Israelia ja Länsirantaa varten. Lisäksi monet Gazan palestiinalaiset kävivät Israelissa töissä. Ulkomaisia sijoituksia ei synny, koska tilanne näyttää niin toivottomalta.
Saarto on Israelin mukaan ollut vastatoimi Gazaa johtavan Hamas-järjestön raketti-iskuille lähimpään israelilaiseen kaupunkiin. Sanotaan tosin, ettei Hamas enää tee näitä iskuja, ainoastaan jotkut muut pienet ja tuntemattomat ryhmät. Israel työntää kuitenkin Hamasille täyden vastuun kaikista tapahtumista.
Saarron tiukka ylläpito on Israelille hyvin tärkeä, sen osoitti esimerkiksi turkkilaisen avustussaattueen verinen pysäyttäminen pari vuotta sitten. Israelilaisten vastatoimet, vuodenvaihteen 2008–09 sota mukaan lukien, ovatkin tuottaneet moninkertaisesti enemmän kuolonuhreja kuin Hamasin raketit.
Olot Gazan pakolaisleireissä eivät koskaan ole olleet ruusuiset, mutta nyt saarron tuloksena ne ovat pahentuneet. Näin katsovat YK:n Gazassa olevat edustajat. Israelilla ei ole tarkkailijoita Gazassa, sieltä ei ilmeisesti katsota tilannetta sen tarkemmin kuin Kuusta.
Gazan väestö on siis hyvin nuori. Kun nuoret vähitellen aikuistuvat, heistä tulee hyvä työvoimareservi, jos koulutusta ja työtä löytyy. Mutta jos talous on edelleenkin jäässä ja maastamuutto ei ole mahdollinen, seuraukset voivat olla hankalia: yhteiskunnalliset jännitteet kasvavat, väkivalta lisääntyy, ääriliikkeet vetävät puoleensa. Näin luultavasti tapahtuu Gazassa, ellei poliittinen ja taloudellinen tilanne muutu ratkaisevalla tavalla.
Gazan alue on tiheään asuttu, ja väestönlisäyksen myötä ympäristöön kohdistuva rasitus kasvaa. Pahin tilanne on juomaveden suhteen. Sitä saadaan nyt etupäässä rannikkoa myötäilevistä pohjavesivarannoista. Vain 10 prosenttia tästä vedestä on juomakelpoista ilman puhdistusta ja tämä osuus on supistumassa nollaan. Vedenpuhdistukseen ja myös jätevesien puhdistukseen täytyy sen vuoksi satsata huomattavan paljon enemmän kuin nyt tehdään.
Vesipula on tietoisen politiikan tulos, Israel on varannut veden oman väestönsä käyttöön. Tilanne sähköhuollon ja terveydenhoidon suhteen tulee lähivuosina olemaan kriittinen. Tällä hetkellä 80 prosenttia Gazan väestöstä on ainakin osin riippuvaista ulkomaisesta avusta. Ellei taloudellinen tilanne muutu, tämä osuus ei vähene.
Raportin pääsanoma on, että saarto pitäisi purkaa mahdollisimman pian. Siinäkin tapauksessa Gazan hallinnolta edellytetään hyvin huomattavaa panostusta veden- ja sähköhuollon varmistamiseen, terveydenhoitoon ja koulutukseen.
Israelin entinen Kairon suurlähettiläs Zvi Bar’el katsoi viime viikolla Haaretz-lehdessä julkaistussa puheenvuorossa, että on jo aika vapauttaa Gazan alue saarrosta ja pyrkiä ”normaaleihin” suhteisiin sekä Hamasin johdon että alueen väestön kanssa. On jo aika sallia eurooppalaiset ja amerikkalaiset sijoitukset Gazaan, antaa Gazan talouden kehittyä samalla tavalla kun Länsirannan talous kehittyy.
Israelin hallituksen politiikkana on ollut edistää talouden kohentumista Länsirannalla ja köyhdyttää Gazaa yhä enemmän, jotta näytettäisiin yhteistyön Israelin kanssa kannattavan. Tämä ei Bar’elin mukaan ole koskaan toiminut.
”Poliittinen viisaus, humanitaariset näkökulmat ja kylmä haittojen ja hyötyjen laskeminen puoltavat Gazan vapauttamista. Näyttää kuitenkin siltä, että järkeen ja valoon johtavat polut ovat vielä suljetut Israelin hallituksen määräyksestä”, Bar’el lopettaa. Niin, Kuusta katsoen polkuja on vaikeaa nähdä.
uutiskirje 
