Vasemmistonaiset ovat valmistautuneet kevään, kesän ja syksyn aikana lokakuun 28. päivän kuntavaaleihin arvioimalla puolueen kuntavaaliohjelman vaikutukset sukupuolinäkökulmasta. Lisäksi he organisoivat Naisten huone -vaalitilaisuuksia maan suurimpiin kaupunkeihin.
Näillä näkymin vaalitilaisuuksia pidetään noin 30 paikkakunnalla. Kansanedustajanaiset, puolueen puheenjohtaja ja Vasemmistonaisten johtoryhmän eli Valtikan aktiivit vierailevat niissä tapaamassa paikallisia naisaktiiveja ja muuta väkeä.
Naispoliittinen sihteeri Lena Paju on toimittanut vasemmistonaisten verkostolehden Pippurin, joka ilmestyy näinä päivinä ja tulee jaettavaksi kaikkialla, missä naiset liikkuvat. Facebookissa on myös Vasemmistonaisten tykkäämismainos.
Valtikka, vasemmistonaisten 22-henkinen ”hallitus”, on lokakuisena lauantaina koolla Helsingissä viimeistä kertaa ennen vaaleja. Paikalla on ”vain” neljätoista naista, sillä moni on vaalikentillä omassa kunnassaan.
Naisia 80 prosenttia kuntatyöntekijöistä
Vasemmistonaiset toteavat sukupuolinäkökulman huomioon ottavassa kuntavaaliohjelmassaan, että kiintiöiden ansiosta naisten asemat ovat vankistuneet lautakunnissa, mutta valtuustojen tai hallitusten puheenjohtajien paikat ovat edelleen yleensä miesten käsissä. Harvat naiset osallistuvat energia- ja kaavoitusasioista päättämiseen.
Kunnissa tehtävillä poliittisilla päätöksillä voidaan parantaa tai heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Päätökset vaikuttavat eri lailla eri ihmisiin. Lähes 80 prosenttia kuntatyöntekijöistä on naisia. Hyvät kuntapalvelut takaavat naisille sujuvan arjen ja mahdollistavat naisten osallistumisen ja työssäkäynnin.
Kaikki Valtikan jäsenet eivät ole ehdokkaita, mutta jokainen tekee vaalityötä jonkun puolesta.
Feministiä tyydyttävä tilanne
– Vaalikamppailu on Helsingissä ollut tosi hauskaa ja mielenkiintoista. Ehdokkaiden yhteistyö on tosi spontaania, ja se on nopeatempoisuudessaan minua joskus vähän kauhistuttanut. Mutta hyvin se on mennyt. Naisia olisi saanut olla 129:stä ehdokkaasta useampia, nyt on vain 40,5 prosenttia. Meillä ei ole yhtään maahanmuuttajataustaista ehdokasnaista, mutta kyllä tämäkin tilanne feministiä tyydyttää, ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana oleva Riikka Korpinurmi kertoo.
Tänä vuonna tohtoriksi väitellyt Katariina Mäkinen ei ole itse Tampereella ehdokkaana, mutta aikoo tehdä monenkin ehdokkaan puolesta jalkatyötä.
– Meillä on itse asiassa älyttömän hyviä feministeiksi profiloituneita naisia ehdokkaina.
Riikka Taavetti on helsinkiläisen ehdokkaan Anna Vuorjoen kampanjapäällikkö.
Espoossa viikot asuva, Jyväskylästä kotoisin oleva Lenita Pihlaja arvioi, että Jyväskylässä lasketaan paljon kansanedustaja Eila Tiaisen varaan.
Turussa on täysi sadan vasemmistolaisen lista, joista naisia on 42. Marja Nissilän mukaan Valtikan varapuheenjohtaja Mervi Lappalainen ja muut naiset kilvoittelevat kovasti, ja hän näkee sen erittäin hyvänä asiana.
Saara Hartzell sanoo, että Rovaniemen ehdokaslistalla on aikaisempaa enemmän nuoria. Naisia on 18 viidestäkymmenestä.
– Naiset tekevät yhteisen roll up -mainoksen, ja nopealla aikataululla järjestämme myös naisten oman tilaisuuden.
”Ämmä naispaikalle” –nainen valtuustoon
Etelä-Savon piirin puheenjohtaja, mikkeliläistynyt entinen pieksämäkeläinen Sini Savolainen kertoo hankkineensa puolueelle monta nuorta jäsentä. Mikkelin ehdokasryhmä on vain kuuden hengen suuruinen. Naisia on kolme, ja Savolainen on heistä nuorin. Jostain on kuitenkin aloitettava.
Seija Piipponen-Pekkola pitää vaarana, että hiljainen tieto katoaa paikallisesta vaalityöstä.
– Meilläkin on sukupolvenvaihdos Kotkan paikallisessa johdossa, ja sen tähden on vähän vaikeaa siirtää tietoa eteenpäin.
Eija Nurmi lähti Raisiossa yhdeksättä kertaa ehdokkaaksi ja on todellinen valtuustokonkari.
– Meidän sopimuksessa lukee, että luottamuspaikat jaetaan aina tasan miesten ja naisten välillä. Miehet kuitenkin vähän vähättelevät naisia, Nurmi toteaa ja kertoo kesken vaalikauden saamastaan puhelusta: ”Täällä olis yks naispaikka, koita hommata siihen joku ämmä!”
– On kivaa, että Naisten Huone saadaan sittenkin järjestettyä myös Lappeenrannassa, kiitos Sirpa Minkkiselle, ja on tosi kivaa, että se järjestetään Raahessa. Siellä aktiivisia naisia on useitakin, ei ainoastaan Katja Hänninen, Lena Paju käy lävitse aikataulua. Näillä näkymin Naisten Huone järjestetään myös Vaasassa, Keravalla, Valkeakoskella ja Porissa.
Puheenjohtaja Saila Ruuth muistuttaa, että Vasemmistonaiset maksaa kaikkien Naisten Huoneiden lehti-ilmoitukset. Ketään ehdokasta ei kuntavaaleissa tueta rahallisesti. Siihen ei budjetti anna myöten.
Kymmeneltä alkanut kokous päättyy vähän ennen kolmea. Koko aika ei kulu kuntavaalisuunnitelmien kanssa, sillä naiset ehtivät pohtia myös sijaissynnyttämisen eettisiä ongelmia ja keskustella Vantaan maahanmuuttajakoordinaattorin Saara Rapelin kanssa.
Vantaalla naiset yllättivät itsensäkin, siellä Vasemmiston ehdokkaista naisia on jopa 45 prosenttia. Näistä useimmat ovat lisäksi ensikertalaisia ja monet nuoria!
Kirjoittaja on Vasemmistonaisten varapuheenjohtaja ja kuntavaaliehdokkaana Vantaalla.
uutiskirje 
