Työhyvinvoinnista puhuttaessa keskitytään yleensä työn kuormitukseen ja muihin negatiivisiin ilmiöihin tai niiden oireisiin.
Työterveyslaitoksen tutkijan Lotta Harjun mukaan tämä voi johtua siitä, että työpahoinvoinnin kustannukset ovat helpommin konkretisoitavissa kuin hyvinvoinnista syntyvät hyödyt.
– Viime aikoina on alettu puhua tekijöistä, jotka käynnistävät myönteisen motivaatioprosessin ja tukevat työhyvinvointia. Tätä kutsutaan työn imuksi, Harju totesi työterveyspäivillä Helsingissä keskiviikkona.
Hänen mukaansa työn imussa on kyse myönteisestä vireystilasta, joka ei kuormita työntekijää negatiivisella tavalla. Vastakohtana on kuormittava ylivireystila, joka jatkuessaan voi johtaa loppuunpalamiseen. Tilanteessa, jossa työ ei tarjoa riittävästi haasteita, voidaan puhua tylsistymisestä tai työhön leipääntymisestä.
– Työn imu on eräänlainen optimitilanne, jossa työntekijät ja tehtävän haasteet ovat tasapainossa.
Työn imua kokevat ihmiset ovat Harjun mukaan työssään muita innokkaampia, halukkaita oppimaan ja nauttivat työstään. Tutkimustulokset antavat viitteitä työn imun myönteisestä vaikutuksesta työntekijän hyvinvointiin ja työssä jatkamisen aikomuksiin.
– Työurien pidentymiseen voidaan vaikuttaa tukemalla työn imun muodostumista ja ylläpitämistä työpaikoilla.
Hyvinvointiohjelma nosti eläköitymisikää
Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs arveli työterveyspäivillä, että suomalaiseen työurakeskusteluun osallistuu kahdenlaisia ihmisiä.
– Mukana on niitä, jotka hääräilevät kehityshankkeissa ja niitä, jotka toimivat käytännössä työpaikoilla. Työpaikoilla tarvitaan työkykyjohtamista.
Varma tukee parhaillaan ISS-palveluiden työpaikoilla toteutettavaa työhyvinvointiohjelmaa. Kivekäs kehui ISS-palveluita esimerkillisesti yritykseksi.
Kiinteistöjen ylläpito- ja tukipalveluita hoitavan yrityksen henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen kertoi, että vuodesta 2008 toteutetussa työhyvinvointiohjelmassa on ennakoitu työturvallisuus ja -terveysriskit.
– Työssä selviytymistä seurataan koko ajan ja muutoksiin reagoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työkykyä myös tuetaan koko työuran ajan.
Huuskosen mukaan työuran tukeminen on johtanut tuloksiin. ISS-palveluissa jäädään eläkkeelle nyt keskimäärin 62,6-vuotiaana, kun hankkeen alussa eläköidyttiin yleensä alle 60-vuotiaana.
lehti 