Edunvalvontaa ei korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavassa myöskään pidetä vain olemassa olevan puolustamisena. Se voi myös luopua vanhasta ja luoda uutta.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan työmarkkinajärjestöjen on löydettävä vuoden 2014 aikana yhteisymmärrys tulevasta työeläkejärjestelmästä ja muista työurakysymyksistä. Ratkaisujen tulee Fjäderin mukaan johtaa eläköitymisiän nousuun ja työllisyysasteen kasvuun nykyisestä. Elinajan odote tulee johtamaan eläkeiän nousuun porrastetusti. Porrastuksen aikataulua pidetään Akavassa neuvottelukysymyksenä.
Eläkejärjestelmästä on selvitystyötä tällä hetkellä tekemässä kaksi ulkomaalaista asiantuntijaa sekä ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla työskentelevä työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää järjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä.
Aikarajan Fjäder muistuttaa tulleen sovituksi työurasopimuksessa, johon työmarkkinajärjestöt maaliskuussa pitkän väännön jälkeen pääsivät.
– Kaikki ratkaisut pitää tehdä ennen seuraavia eduskuntavaaleja, vaatii Akavan puheenjohtaja, eikä kiellä tavoitteen kunnianhimoisuuden olevan asteeltaan korkean.
Hänen mukaansa työmarkkinajärjestöjen on saatava valmiiksi kattava ratkaisupaketti, jotta eläkekysymyksestä ja työurasta ei tulisi osaa eduskuntavaalikamppailua, kuten kävi vuoden 2011 vaalien alla.
– Me emme halua että mikään puolue ottaa työura-asiat mukaan vaalikeskusteluun.
Maksaja maksaa
Fjäderin mukaan vastuu eläkepolitiikasta ei kuulu eduskunnalle, koska ”se ei rahoita sitä sentilläkään”. Hän näkee vastuun kuuluvan tahoille, jotka siitä nytkin maksavat, eli työnantajille ja palkansaajille. Työeläkejärjestelmä on toiminut näin osapuolten keskeisin sopimuksin siitä asti kun se luotiin.
Uuden eläkejärjestelmän on sopimuksen mukaan tultava voimaan viimeistään vuonna 2017. Fjäderin uskoa sopimuksen todennäköisyyteen vahvistaa näkemys siitä, että puolueissakin toivotaan työmarkkinaosapuolten löytävän ratkaisun. Toisaalta työmarkkinajärjestöt tiedostavat uhan. Poliittiset päätökset ovat edessä, ne eivät sopimusta aikaan saa.
Fjäder muistuttaa neuvottelujen laajuudesta. Käytännössä asialistalla ovat kaikki eläkejärjestelmään liittyvät asiat, ja selvää on, että muutoksia tulee.
Akavan agendan kärjessä on sukupolvien välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen kaikissa sosiaaliturvajärjestelmissä. Eläkejärjestelmän rahoituksessa tämä tarkoittaa sitä, että nuoret eivät tule olemaan maksumiehinä enempää kuin nykysukupolvi.
Ostovoima ja työllisyys ylös
Akavassa ollaan jo valmistautumassa ensi keväänä ajankohtaiseksi tuleviin neuvotteluihin työ- ja virkaehtosopimuksista, joista ensimmäiset katkeavat vuoden kuluttua.
Neuvotteluihin ryhdytään tilanteessa, jossa taloustilanne on selvästi heikompi kuin solmittaessa niiden perustana olevaa raamisopimusta.
Mittareiden osoittaessa niin sanotusti pakkasta pitää Sture Fjäder erityisen tärkeänä pohtia mikä on neuvottelujen tavoitteena. Hänestä lähtökohtana tulee olla palkansaajan, veronmaksajan, yrittäjän, kaiken kaikkiaan suomalaisen yhteiskunnan paras.
Fjäder nimeää tavoitteeksi mahdollisimman kattava työrauhan ja jakaa neuvottelujen aiheet kolmeen osaan.
Neuvottelujen tulee koskea ostovoimaa, työllisyysasteen nostoa ja siitä miten talous saadaan nykyistä paremmalle uralle. Palkkakysymykset Fjäder sisällyttää tähän kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on saada ostovoima ja työllisyysaste ylös ja maan talouden tila paremmaksi.
Työllisyysasteen nostamista työmarkkinaneuvottelujen kohteeksi työmarkkinajohtaja Fjäder perustelee sillä, että nosto on jokaisen palkansaajan etu.
– Mitä enemmän ihmisiä on työmarkkinoiden ulkopuolella, sitä hankalampaa on heillä, jotka ovat työmarkkinoilla.
lehti 