Selvitys koulutustarpeesta
Ruotsinkielinen koulutustarveselvitys Yrke 2025 kartoittaa Suomen ruotsinkielisen väestön työvoima- ja koulutustarpeita vuoteen 2025.
Selvitys pohjautuu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valtakunnalliseen työvoimaennusteeseen, ja se on sovitettu Opetushallituksen kansallisen koulutustarve-ennakoinnin kehykseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan eniten ruotsinkielistä työvoimaa vuoteen 2025 mennessä. Opetushallituksen ruotsinkielisen koulutustarveselvityksen mukaan lähihoitajia, sairaanhoitajia, sosionomeja, lääkäreitä ja muita hoitoalan ammattilaisia pitäisi kouluttaa noin 30 prosenttia enemmän, jotta koulutus vastaisi työelämän tarvetta.
Nykyistä useampia ruotsinkielisiä tarvittaisiin kone-, metalli- ja energiatekniikan sekä auto- ja kuljetusalan ammattikoulutukseen. Niin ikään koulutettuja siivoustyöntekijöitä, myyjiä ja alkutuotannon eri ammattien työntekijöitä tarvitaan lisää.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita tarvitaan etenkin yritystalouden, useiden teollisuusalojen ja rakennusalan asiantuntijatehtävissä. Akateemisilla aloilla lääkäri, hammaslääkäri, eläinlääkäri, juristi, diplomi-insinööri, sosiaalityöntekijä ja lastentarhanopettaja ovat ennusteen mukaan työvoimatarpeen puolesta kannattavia ammatteja tulevaisuudessa.
Opetushallituksen mukaan koulutetun uuden työvoiman tarve kasvaa vuoteen 2025 saakka, koska lähes puolet tällä hetkellä työssä käyvistä siirtyy tuohon mennessä eläkkeelle. Eläköityminen on erityisen voimakasta niissä työtehtävissä, joissa tarvitaan ammatillista peruskoulutusta.
Tiistaina 6. marraskuuta vietetään ruotsalaisuuden päivää.
Selvitys koulutustarpeesta
Ruotsinkielinen koulutustarveselvitys Yrke 2025 kartoittaa Suomen ruotsinkielisen väestön työvoima- ja koulutustarpeita vuoteen 2025.
Selvitys pohjautuu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valtakunnalliseen työvoimaennusteeseen, ja se on sovitettu Opetushallituksen kansallisen koulutustarve-ennakoinnin kehykseen.
uutiskirje 
