Ilmastopaneeli
Ilmastopaneelin asettaminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja ympäristöministeriö asetti paneelin ensimmäiselle kaksivuotiskaudelleen 1. joulukuuta 2011.
Ilmastopaneeli pyrkii edistämään tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä.
Ilmastopaneelissa on mukana kaksitoista ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala ja varapuheenjohtaja Jyväskylän yliopiston professori Marja Järvelä. Työtä avustaa nelihenkinen sihteeristö.
Ilmastopaneelin mukaan ilmastonmuutoksen hillinnälle ja sopeutumiselle olisi asetettava laissa sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi viranomaisten toimia olisi koordinoitava toimenpideohjelmien avulla.
Lisäksi ilmastolakiin voitaisiin ottaa säännökset toimenpiteiden toteutumisen ja kasvihuonekaasujen seurannasta.
Ilmastolain soveltamisalan olisi paneelin mukaan oltava yleinen ja riittävän joustava siten, että se kattaa koko kasvihuonekaasujen päästösektorin ja nielusektorin. Päästöjen rajoituskeinoina se sisältäisi muun muassa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen.
Ilmastolain olisi katettava myös ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen. Soveltamisalaa rajattaisiin ja täsmennettäisiin erityistavoittein ja ilmastonmuutosta koskevien strategioiden avulla.
Suosituksena puitelaki
Ilmastopaneeli suosittelee ilmastolain valmistelemista puitelaiksi, jonka lukuihin koottaisiin linkit erityislakeihin.
Sääntelykeinot itse ilmastolaissa painottuisivat viranomaisten informaatio-ohjaukseen. Yksityisiä toimijoita koskevat säännökset toteutettaisiin nykyisissä ja tarvittaessa uusissa ympäristöoikeuden erityislaeissa kuten päästökauppalaissa.
– Puitelakina ilmastolaki koordinoisi ilmastolainsäädäntöä tehokkaimmin. Viranomaisilla olisi kokonaiskuva ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen sektoreista ja toimista, Ilmastopaneelissa selvitystyötä johtanut Lapin yliopiston professori Kai T. Kokko sanoo.
Kokon mukaan erityislakien linkittäminen ja vastuullisten viranomaisten nimeäminen puitelakiin antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet kokonaisvaltaisemman ja vaikuttavamman ilmastopolitiikan tekemiseen.
Ilmastopaneelin mukaan ilmastolaki osallistumismahdollisuuksineen tekisi kansallisesta ilmastopolitiikasta yleisölle huomattavasti läpinäkyvämpää. Se myös lisäisi poliittisten toimien hyväksyttävyyttä samalla, kun eduskunnan rooli ilmastopolitiikassa vahvistuisi.
Selvitys on koko Ilmastopaneelin hyväksymä riippumaton arvio ilmastolain tarpeellisuudesta Suomessa. Sen on tehnyt Ilmastopaneelista nimetty ilmastolakiryhmä Helsingin yliopiston Kansainvälisen talousoikeuden instituutin hankkeena.
Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa Ilmastopaneelin torstaina avautuneilla verkkosivuilla .
Ilmastopaneeli
Ilmastopaneelin asettaminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja ympäristöministeriö asetti paneelin ensimmäiselle kaksivuotiskaudelleen 1. joulukuuta 2011.
Ilmastopaneeli pyrkii edistämään tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä.
Ilmastopaneelissa on mukana kaksitoista ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala ja varapuheenjohtaja Jyväskylän yliopiston professori Marja Järvelä. Työtä avustaa nelihenkinen sihteeristö.
uutiskirje 
