Yhteistoimintalakia käytetään pääosin vain henkilöstövähennyksiin, vaikka lain hengen mukaan se voisi olla myös työelämän kehittämislaki.
Tämä ilmenee toimihenkilöliitto ERTOn kyselystä, johon vastanneista 70 prosenttia kertoo, että yt-neuvotteluja on käyty heidän työpaikoillaan etupäässä henkilöstövähennyksistä. Lähes 60 prosentin työpaikalla on käyty yt-neuvottelut tänä tai viime vuonna.
Yt-laki on kuitenkin laadittu avoimen vuorovaikutuksen laiksi. Yhteistoiminnan taustalla on jalo ajatus keskustelusta, vuorovaikutuksesta, tiedottamisesta ja tiedon jakamisesta työnantajien ja työntekijöiden välillä.
– Yt-laki ei ole pelkkä irtisanomislaki. Yt-laki pitää aidosti nähdä ja tunnistaa työpaikan kehittämislakina. Lain mukaan yt-menettelyssä pitää käsitellä mm. määräaikaisten työsuhteiden käytön periaatteet ja henkilöstön koulutustarpeet, toteaa Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.
Yt-laki on kasvattanut mainettaan lähinnä kielteisissä asioissa. Kyselyyn vastanneista 67 % sanoo ensimmäisen ajatuksensa olleen työpaikan yt-neuvotteluista kuultuaan huolestunut, ahdistunut, pelokas tai harmistunut. Vain 16 % sanoo yt-neuvottelujen tuloksena olleen jotain myönteistä tai kehittävää, kuten onnistunut organisaatiouudistus tai työtehtävien järkeistämisiä.
Työpaikoista vain neljänneksellä on yt-neuvottelukunta ja niistäkin vain 36 % prosenttia kokoontuu säännöllisesti. Eniten neuvottelukunnissa käsitellään yrityksen talousnäkymiä, työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, työpaikan kehittämistä tai yrityksen johto antaa tilannekatsauksen.
Yt-neuvottelukunta pysyväksi
– Pysyvä yt-neuvottelukunta kannattaisi perustaa jokaiselle työpaikalle. Yhteinen neuvottelukunta mahdollistaa jatkuvan ja suunnitelmallisen yhteistyön henkilöstön ja työnantajan välillä. Työnantajien kannattaa hyödyntää oman henkilöstönsä osaamista työpaikan ja yrityksen toiminnan kehittämisessä. Henkilöstö ei ole kehityksen jarru. Henkilöstö haluaa olla töissä menestyvässä työpaikassa ja on siten halukas yhteistyöhön, Juri Aaltonen sanoo.
Vastaajista 84 % pitää riittävää tiedottamista ja 81 % johdon rehellisyyttä yt-neuvottelujen aikana tärkeimpinä asioina.
Tunnelma yt-neuvottelujen jälkeen vaihtelee neuvottelujen luonteesta johtuen paljon, mutta eniten mainintoja saivat katkeruus (42 %), raskas (41 %), elämä jatkuu tunne (32 %), seuraavia yt-neuvotteluja odotellessa (31 %) ja työtahti kiristyy (30 %).
Tiedot ilmenevät Toimihenkilöliitto ERTOn Toimi-lehden kyselystä, jossa selvitettiin näkemyksiä yt-neuvottelujen sisällöistä ja luonteesta. Kyselyyn vastasi 741 ERTOn jäsentä. Vastaajista lähes 70 % on yli 45-vuotiaita.