Jyväskylän keskustan laidalla sijaitsevan Jyväsjärven keinotekoista hapetusta ei käynnistetä tänä talvena lainkaan.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos ja kaupunki aikovat selvittää yhteistutkimuksellaan Jyväsjärven jo vuosikymmeniä kestäneen keinotekoisen hapetuksen tarpeellisuutta.
Myöskään viime kesänä Jyväsjärveä ei hapetettu. Tutkija Tapio Keskisen mukaan järven happipitoisuus laski paikoin varsin alas, mutta niin on käynyt myös joinakin sellaisina kesinä, jolloin järveä on hapetettu.
Leväkukintoja ei havaittu
Leväkukintoja tai merkittävää ravinnepitoisuuksien nousua ei viime kesän aikana kuitenkaan havaittu.
Tutkimuksia jatketaan talvikaudella. Kokeiluilla halutaan saada lisää tietoa hapetuksen vaikutuksista järven lämpötila- ja happioloihin. Niiden avulla voidaan myös arvioida hapetuksen tarpeellisuutta erityyppisinä talvina.
Aikaisempina talvina happipitoisuus on ollut huomattavasti kesän tilannetta parempi, vaikka hapetus on ollutkin teknisten ongelmien vuoksi ajoittain pois päältä.
Bio- ja ympäristötieteiden laitos seuraa jatkuvasti järven tilaa ja mikäli happitilanne näyttää menevän erittäin huonoksi, hapetus käynnistetään.
Järvien happitilanne on yleensä huonoimmallaan loppukesällä ja lopputalvesta. Hapetuksessa hyvälaatuista päällysvettä läheltä vedenpintaa pumpataan alusveteen lähelle pohjaa. Näin pyritään pitämään alusvesi hapekkaana ja estämään ravinteiden liukeneminen pohjasedimentistä.
Hapetus lämmittää alusvesiä
Veden pumppaaminen muuttaa kuitenkin luonnollista lämpötilakerrostuneisuutta etenkin kesäaikaan. Alusveden lämpötila voi olla lähes kymmenen astetta lämpimämpää hapetetussa kuin hapettamattomassa järvessä.
Jyväsjärveä on hapetettu keinotekoisesti 1970-luvulta alkaen. Kankaan paperitehtaan lopetettua toimintansa myös velvoite hapettaa Jyväsjärveä jätevesien haittavaikutusten vähentämiseksi loppui, jolloin kaupunki otti hapetuksen vastuulleen.
Bio- ja ympäristötieteiden laitos on tehnyt tiivistä Jyväsjärvi-tutkimusta vuodesta 2001 lähtien ja samalla selvittänyt keinoja parantaa järven vedenlaatua sekä virkistyskäyttöarvoa.
Vuosien kuluessa on seurattu laajasti järven eläinplanktonia, pohjaeläimiä, levämääriä ja kalastoa. Järven vedenlaatua seurataan jatkuvatoimisesti mittauslautta Ainolla ympäri vuoden.
Kalat ja uimarit palanneet
Jyväskylän kaupungin samoin kuin Kankaan paperitehtaan jätevedet valuivat vuosikymmenien ajan Jyväsjärveen, joka saastui pahoin. Järven tila alkoi vähitellen korjaantua 1970-luvulta alkaen jätevesipuhdistamon käyttöönoton myötä.
Jo vuosien ajan järven kalat ovat olleet taas syömäkelpoisia ja kesäisin järvellä on useita suosittuja uimarantoja.
lehti 