Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK) pitää hyvänä mediassa tällä viikolla käytyä vilkasta keskustelua kehitysyhteistyöjärjestöjen rahankäytöstä.
SASK on suomalaisen ay-liikkeen kehitysyhteistyöjärjestö, jonka toiminnan kautta kehittyvien maiden ammattiliittoja autetaan vahvistamaan verkostojaan, parantamaan osaamistaan ja puolustamaan tehokkaammin ay-oikeuksia.
– Kehitysyhteistyöjärjestöjen hanketoiminta on suurelta osin suomalaisten verovaroin kustantamaa. Kun käytetään kaikkien yhteistä omaisuutta, pitää tilinpidon ja toiminnan olla läpinäkyvää ja huolella tarkastettua, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo
Omaakin kokemusta vilpistä
Myös SASKin omassa hanketoiminnassa ilmeni edellisellä ohjelmakaudella 2009-2011 yksi väärinkäytös, josta kerrottiin julkisuuteen tiedotteella viime maaliskuussa.
SASK:n osalta väärinkäyttö liittyi Bandungin kaupungissa Indonesiassa päämajaansa pitävään Labour Working Group -järjestöön (LWG). Se on paikallisten ammattiliittojen yhdessä perustama koulutusjärjestö, joka on toteuttanut maan ay-liikkeen koulutusohjelmia jo vuodesta 1995.
SASKin käytännön hankeyhteistyö LWG:n kanssa kesti viisi vuotta. Yhdessä australialaisen sisarjärjestönsä kanssa SASK tuki ay-liikkeen kouluttajien valmennusohjelmaa, jota LWG toteutti indonesialaisten jäsenjärjestöjensä kanssa.
Talousepäselvyydet tulivat ilmi SASKin omassa hankeseurannassa, jota SASKin kenttähenkilökunta tekee säännöllisesti omilla alueillaan. Epäilysten vahvistuttua SASK teetti erityistilintarkastuksen, jossa selvitettiin niin epäselvyyksien suuruutta ja laatua kuin vastuukysymyksiäkin.
Taloudenhoitaja teki kavalluksen
Tarkastuksessa selvisi, että LWG:n palveluksesta eronnut taloudenhoitaja oli vienyt hankkeen kassasta useita tuhansia euroja vastaavan summan. Taloudenhoitaja oli kadonnut yhteystietojaan jättämättä, ja häntä jäljitetään edelleen. Kadonneen rahan lisäksi osaa hankkeen varoista oli käytetty koulutusohjelmaan kuulumattomiin kohteisiin, vastoin hankesopimusta.
Ulkopuolisen tilintarkastajan mukaan SASKin osuus tapauksen aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta on rajautunut 29 000 euroon. Tästä noin 12 000 euroa on kassanhoitajan viemiä varoja, loput projektisopimuksesta poikkeavasti käytettyjä, selvityksen alla olevia kuluja.
Väärinkäytetyt rahat takaisin
SASK informoi alkuvuonna tapahtumasta päärahoittajaansa ulkoministeriötä sekä hankkeen rahoitukseen osallistuneita Metalliliittoa ja Palvelualojen ammattiliitto PAMia.
– Pitkäaikaisen ja luotettavana pidetyn hankekumppanin talousepäselvyydet olivat tietenkin suuri pettymys, Ronkainen luonnehtii.
LWG:n uusi johto on Ronkaisen mukaansa tehnyt hyvää yhteistyötä tapauksen selvittämiseksi ja luvannut myös palauttaa vastoin hankesopimusta käytettyjä varoja.
SASK on sopinut Suomen ulkoministeriön kanssa, että se palauttaa väärinkäytetyt varat.
– Taloudellista menetystä suurempi tappio on kuitenkin luottamuksen menetys, joka tässä tapauksessa johti hankeyhteistyön päättymiseen, Ronkainen sanoo.
lehti 