Ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASK:n seminaarissa pohdittiin maanantaina, kenen ehdoilla kehitysmaihin voitaisiin saada lisää työpaikkoja.
SASK:n toiminnanjohtajan Janne Ronkaisen mukaan maailman työmarkkinoilla on tällä hetkellä noin kolme miljardia työntekijää. Heidän määränsä kasvaa puolella seuraavien 20 vuoden aikana.
– Suhteellisesti eniten työvoima kasvaa Aasiassa, mutta Afrikan maissa työntekijöiden määrä kaksinkertaistuu. Kaikille näille ihmisille pitäisi löytää töitä.
SASK:n toiminnanjohtajan Janne Ronkaisen mukaan
Kilpailu parantaisi työntekijöiden asemaa
Valtion omistama kehitysyhteistyörahoittaja Finnfund lainoittaa tai rahoittaa yrityshankkeita kehitysmaissa. Uusia hankkeita syntyy vuosittain keskimäärin 25 ja niihin satsataan noin sata miljoonaa euroa.
Pääoma tulee Suomen kehitysyhteistyörahoista, joista Finnfund käyttää alle prosentin. Toimintansa aikana Finnfund on sijoittanut 400 hankkeeseen yhteensä 1,8 miljardia euroa.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan maailmaan tarvitaan 600 miljoonaa työpaikkaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.
– Kehityksen ytimessä on työntuottavuuden kasvu, ei työtuntien määrän lisääminen. Kehitysmaissa työntuottavuus on surkea ja tulot matalia, Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi sanoo.
Hänen mukaansa tuottavampia ja paremmin palkattuja työpaikkoja tarvitaan paljon enemmän kuin 600 miljoonaa.
Finnfundin mukaan kehitysmaiden ihmiset työllistyvät, jos niissä satsataan infrastruktuuriin eli teihin, rautateihin, sähköön ja puhelinverkkoihin.
– Näin koko kansa pääsee mukaan työmarkkinoiden kehitykseen, Kangasniemi sanoo.
Hänen mielestään kehitysmaissa pitäisi avata ovet myös ulkomaisille yrityksille ja markkinaehtoiselle kilpailulle.
– Avoin kilpailu suosii yrityksiä, jotka palvelevat hyvin asiakkaitaan ja työvoimaansa. Työnantajien kilpailu työvoimasta parantaa parhaiten työntekijöiden asemaa.
Globalisaatio on poistanut köyhyyttä
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n kansainvälisten asioiden päällikön Risto Kousan mukaan työpaikkojen luominen ei saa olla nollasummapeliä, jossa jonnekin syntyy työpaikkoja ja muualta niitä katoaa.
Kousan mukaan ay-liikkeen solidaarisuustoiminnan lähtökohtana on vahvistaa kehitysmaissa ammattiliittojen toimintaedellytyksiä ja parantaa työoloja näissä maissa.
Hän vertasi valtion virallista kehitysyhteistyötä ja ammattiliittojen kehitysmaihin kohdentamaa solidaarisuustyötä.
– Näitä ei pidä nähdä vastakkaisina, vaan kehitysmaiden asukkaiden elämää edistävänä kokonaisuutena. Lisääntyvä yritystoiminta ja toimivat työmarkkinasuhteet vievät kehitystä eteenpäin.
Kousan mukaan globalisaation nykyvaihe on lisännyt kiinnostusta myös kehitysmaiden työoloja kohtaan.
– Globalisaatio on jo nostanut köyhyydestä 200 miljoonaa ihmistä.
lehti 