Poliisin tietoon tuli vuonna 2011 kaikkiaan 918 rikosepäilyä, jotka luokiteltiin Poliisiammattikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa viharikoksiksi. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 860 tapausta, ja vuonna 2009 tapauksia oli 1 007.
Suurin osa viharikoksista, 788 rikosilmoitusta, sisälsi edellisvuosien tapaan rasistisia piirteitä.
Rasistisia piirteitä sisältäneitä pahoinpitelyitä kirjattiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan aiemmin rasististen rikosten seurannan aikana. Poliisiammattikorkeakoulussa on seurattu poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrää ja sisältöä nykyisessä laajuudessaan vuodesta 2008 lähtien. Viharikosten tilastointi perustuu poliisin valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin.
Rasistisesta rikollisuudesta, joka sisältyy viharikoksiin, on tilastoja jo yli kymmenen vuoden ajalta.
Laki ei tunne viharikosta
Viharikoksiksi on määritelty henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehdyt rikokset. Tekojen motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
– Suomen rikoslaki ei tunne rikosnimikkeitä ”rasistinen rikos” tai ”viharikos”. Tutkimuksessa viharikoksiksi luokitellaan pääsääntöisesti kaikki sellaiset rikosepäilyt, joissa poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee vihamotiivia tai joihin on sisältynyt solvauksia uhrin viiteryhmää kohtaan, kertoo tutkija Iina Sahramäki Poliisiammattikorkeakoulusta.
Suomen somalit kokevat eniten syrjintää
Suurimmassa osassa tapauksista kyse oli kantaväestöön kuuluvien etnisiin tai kansallisiin vähemmistöihin kohdistamasta rasismista. Yleisin rikosnimike oli pahoinpitely. Yleisimmät tapahtumapaikat rasistisia piirteitä sisältäneissä rikosepäilyissä olivat julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori sekä ravintolat ja niiden edustat. Aikaisempien vuosien tapaan suurin osa rasistisista rikoksista tehtiin illan ja yön aikana.
Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrään suhteutettuna yleisimmin rasististen rikosten kohteeksi vuonna 2011 joutuivat somalit. Myös Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2008 tekemän kyselytutkimuksen mukaan Suomessa asuvat somalit ovat yksi eniten syrjintää ja rasistista väkivaltaa kohtaavista vähemmistöryhmistä Euroopassa.
Somalien lisäksi rikoksen kohteena olivat muita yleisemmin venäläiset ja irakilaiset.
Uhri ja epäilty eivät tunne toisiaan
Rasistisia piirteitä sisältäneiden pahoinpitelyiden lisäksi syrjintärikosepäilyjen määrä kasvoi vuodesta 2010. Muihin luokkiin lukeutuvien rikosten määrät sen sijaan vähenivät.
Tarkasteluvuoden rikosilmoituksiin on kirjattu yhteensä 856 rikoksesta epäiltyä henkilöä. Yhdessä ilmoituksessa voi olla useampi kuin yksi epäilty. Eri ihmisiä epäillyissä oli 830.
Epäillyistä 78 prosenttia on Suomen kansalaisia ja 69 prosenttia Suomessa syntyneitä.
Rasistisen rikoksen uhri ja epäilty tuntevat harvoin toisensa.
Tuntemattomien tekemien rikosten osuus kasvoi edellisestä vuodesta. Puolet rasististen rikosten uhreiksi joutuneista ei tunne epäiltyä entuudestaan.
Tuntemattomat epäillyt ovat tavallisia pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa ja vahingonteoissa. Vuonna 2010 laittomista uhkauksista viidesosa tuli uhrille tuntemattomalta henkilöltä, mutta vuonna 2011 tuntemattomien osuus oli jo lähes puolet. Vahingonteoille on lisäksi tyypillistä, ettei rikoksella ole silminnäkijöitä eikä epäiltyä ole tiedossa.
lehti 