Tilastokeskuksen laskelmien mukaan tulonsaajat maksavat välittöminä veroina eniten kunnallisveroa. Vuonna 2011 kunnallisveroa maksettiin yhteensä 16,4 miljardia euroa.
Ansiotuloveron osuus verokertymästä oli 5,3 ja pääomatuloveron 1,9 miljardia euroa. Sairaanhoitomaksua tulonsaajat maksoivat 1,0 miljardia ja päivärahamaksua 665 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan tulonsaajien välittömät verot kasvoivat edellisvuodesta neljä prosenttia. Kunnallisveroa maksettiin viisi ja ansiotuloveroa kolme prosenttia enemmän. Eniten, 13 prosenttia, kasvoi pääomatuloveron määrä. Sairaanhoitomaksua maksettiin 15 ja päivärahamaksua kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Verotetut pääomatulo-osingot kasvoivat 24 prosenttia.
Kunnallisveron määrä kasvanut huimasti 1990-luvulta
Verot ja veronkaltaiset maksut ovat kasvaneet vuodesta 1993 reaalisesti 32 prosenttia. Selvästi eniten niistä on kasvanut kunnallisvero, 66 prosenttia. Vuodesta 1993 vuoteen 2011 kunnallisveron määrä on kasvanut huimat yli 6 miljardia euroa.
Kunnallisveron osuus välittömistä veroista on kasvanut 50 prosentista 63 prosenttiin. Valtionverojen osuus on tänä aikana pienentynyt 33 prosentista 27 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus pieneni 31 prosentista 20 prosenttiin.
Verojen ja maksujen osuus tuloista nyt 21,7 prosenttia
Veronalaista tuloa saaneita Suomessa oli 4,5 miljoonaa vuonna 2011. Heidän lukumääränsä kasvoi noin prosentin.
Verojen ja maksujen osuus tulonsaajien veronalaisista tuloista laski hieman edellisestä vuodesta. Se oli 21,7 prosenttia vuonna 2011, kun se edellisvuonna oli 21,9. Veroihin ja maksuihin on laskettu ansio- ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksut.
Näiden lisäksi palkansaajilta perittiin työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja 4,1 miljardia euroa. Pakolliset vakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät 25,1 prosenttia tuloista.
Tuloista eniten kasvoivat verotetut osingot ja optiovoitot
Veronalaisia tuloja tulonsaajat saivat 120,8 miljardia euroa. Ansiotuloja niistä oli 113,0 miljardia ja pääomatuloja 7,8 miljardia euroa. Ansiotulot kasvoivat 4,5 ja pääomatulot 13 prosenttia. Yhteensä veronalaiset tulot kasvoivat viisi prosenttia.
Ansiotuloista kasvoivat eniten ansiotuloina verotetut osingot ja optiovoitot työsuhdeoptioista. Osingot kasvoivat 16 ja optiovoitot 15 prosenttia. Veronalaisia ansiotulo-osinkoja tulonsaajat saivat 407 miljoonaa ja optiovoittoja 127 miljoonaa euroa.
Pääomatulona verotetut osingot kasvoivat 24 prosenttia. Kaikkiaan tulonsaajat saivat niitä 1,6 miljardia euroa, josta 770 miljoonaa oli peräisin listatuista, 707 miljoonaa listaamattomista ja 104 miljoonaa ulkomaisista yhtiöistä.
Työttömyyspäivärahat ja tuet vähenivät
Sen sijaan työttömyyspäivärahoja tulonsaajat saivat seitsemän, opintorahoja kolme ja lapsen kotihoidon tukea prosentin edellisvuotista vähemmän. Työttömyyspäivärahoja ja muita työttömyysturvaan perustuvia etuuksia tulonsaajat saivat 3,2 miljardia euroa, opintorahoja 515 miljoonaa ja lapsen kotihoidon tukea 381 miljoonaa euroa.
Maataloudesta tulonsaajat saivat tuloja 1,0 miljardia, elinkeinotoiminnasta 3,0 miljardia ja yhtymistä 1,3 miljardia euroa. Maatalouden tulot kasvoivat 2,7 prosenttia, elinkeinotoiminnan tulot 5,8 prosenttia ja yhtymistä saadut yrittäjätulot 7,6 prosenttia.