Yhteistoiminta-asiamiehen toimistoon otettiin viime vuonna yhteyttä 1 200 tapauksessa.
– Kesästä 2011 pääpaino on ollut työvoiman vähentämisneuvotteluissa, yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.
Suurin osa tapauksista oli neuvontapyyntöjä. Ilmoituksia yt-lain rikkomisepäilystä tuli kymmeniä.
– Meillehän eivät ota yhteyttä ne työpaikat, joissa yhteistoiminta on kunnossa. Meidän puoleemme käännytään, kun oma osaaminen ei riitä, Lamponen sanoo.
Kyse perusoikeuksista
Lamposen mukaan yt-laki tunnetaan työpaikoilla yllättävän heikosti. Helposti unohdetaan, että osa yt-lain pykälistä on samalla EU-tason perusoikeuksia.
– Yt-toiminta koetaan vähän pakkopullana, ja lakia halutaan oikaista. Perusoikeudet ovat painavaa lainsäädäntöä, jota ei voi ohittaa.
Joitakin vuosia sitten Fujitsu Siemens sai tuomion neuvotteluvelvoituksen rikkomisesta Espoon Kilon tehtaan joukkoirtisanomisessa.
Lamposen mukaan yhteistoimintamenettely on käytettävissä työpaikoilla myös lain tarkoittamaan positiiviseen kehitykseen.
– Työurien pidentämisessä, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämisessä kannattaa käyttää olemassa olevia mahdollisuuksia eli yhteistoimintamenettelyä.
Laki edellyttää hyvää neuvotteluhenkeä
Laissa mainittu hyvä yhteistoiminnan henki on monesti unohdettu työpaikoilla.
– Kun neuvotellaan, siinä pitäisi olla taustalla molemminpuolinen luottamus, Lamponen painottaa.
Yhteistoiminnan henki on neuvotteluosapuolten vastuulla.
Toimisto ottaa kantaa, onko yt-neuvotteluesitys annettu oikeaan aikaan, onko se oikeansisältöinen, ovatko henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat neuvoteltu yhteistoiminnassa ja vastaavatko ne lain sisältöä.
Yt-laissa ei ole määritelty, kuinka toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot tulee käsitellä työpaikalla.
Lampinen toivoo, että selkeyttä saataisiin oikeuden päätöksillä.
– Yt-lain mukaan neuvotteluissa on käytävä läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Toivon oikeuskäytäntöä mm. tälle alueelle.
Pistotarkastukset olisivat paikallaan
Yhteistoiminta-asiamiehen tehtäviin kuuluu myös henkilöstörahastojen seuranta. Sen lisäksi yrityskäynnit myös maakunnissa, pistotarkastukset työpaikoille ja oma-aloitteinen puuttuminen julkisessa keskustelussa nousseisiin yhteistoiminta-asioihin.
Yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen toteaa, että omavalvonnantehtävät ovat jääneet vähemmälle. Erityisesti hän harmittelee tarkastuskäyntien karsiutumista.
– Emme voi tehdä pistotarkastuksia työsuojeluviranomaisen tapaan, koska väki ei yksinkertaisesti riitä. Toimistossamme on 3,5 henkeä.
Lamposen mukaan pistotarkistuksiin olisi lain suomat oikeudet ja mahdollisuudet. Pistotarkistuksia tarvittaisiin.
– Ne toisivat tietynlaista pelotevaikutusta, jolla yritykset saataisiin noudattamaan yt-lakia paremmin.
lehti 