Tammikuusta alkaa Euroopan kansalaisten teemavuosi. Sen aikana Euroopan komissio pyrkii kiinnittämään huomiota Euroopan kansalaisiin ja heidän oikeuksiinsa.
Vuonna 1993 voimaan astunut Maastrichtin sopimus teki jäsenmaiden kansalaisista myös Euroopan unionin kansalaisia. Se laajentaa kansallisvaltion kansalaisuutta antamalla oikeuden liikkua ympäri unionin maita ja asettua jopa aloilleen.
Suomalaiset kokivat kansalaisoikeuksiensa laajentumisen tietenkin vasta EU:hun liittymisen yhteydessä 1995. Ensi merkkinä uusien passien kannet vaihtuivat EU:n punaisiksi. Toisaalta useat Romanian kansalaiset ovat kokeneet omat oikeutensa rajallisiksi pyrkiessään oleskelemaan esimerkiksi Suomessa.
Romaneja eivät todellisuudessa koske unionin kansalaisille kuuluvat perusoikeudet.
Jos vaikkapa romanian romani pääsisi asettumaan aloilleen Suomeen, hän saisi oikeuden äänestää ja asettua itse ehdolle kunnallis- ja Euroopan parlamentin vaaleissa. Mutta esimerkiksi Helsingistä romaneja on häädetty viranomaisvoimin.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on raportoinut pakkohäädöistä useissa EU:n jäsenmaissa. Maanantaina järjestö julkaisi tiedon, että slovakialainen tuomioistuin oli tuominnut laittomaksi romanilasten eristämisen koulussa erillisiin luokkiin.
Viime vuonna ilmestyneessä Huomio! Romaneja tiellä -artikkelikokoelmassa (Like) todettiin, että romaneja eivät todellisuudessa koske unionin kansalaisille kuuluvat perusoikeudet. Kansan Uutiset esitteli teosta toukokuussa
EU-kansalaisella on myös oikeus saada konsuliviranomaisten suojelua unionin ulkopuolella samoin edellytyksin kuin sen jäsenvaltion kansalaiset, jota kyseiset viranomaiset edustavat. Kansalaisilla on lisäksi oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille, tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle ja osallistua eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen.
Vuonna 2010 laaditussa selvityksessä [englanninkielinen PDF] vain 43 prosenttia kaikista vastaajista tiesi, mitä tarkoittaa olla Euroopan unionin kansalainen.
– Kansalaisten on tultava aktiivisemmin mukaan vahvemman ja poliittisemman unionin rakentamiseen. Siksi vuonna 2013 vietetään Euroopan kansalaisten teemavuotta, EU:n oikeusasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Viviane Reding sanoo.
Euroopan kansalaisten vuosi avataan 10. tammikuuta Dublinin kaupungintalolla. Teemavuoden tapahtumista kerrotaan verkkosivulla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.