Nuorisotyö kaipaa entistä enemmän nuorten omien yhteisöjen ja ryhmien tukemista sekä nuorten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien vahvistamista.
Nuorisotyötä varsin monelta eri kantilta pohditaan Jyväskylässä vielä torstaina jatkuvassa kolmipäiväisessä NUORI2013 -tapahtumassa, joka on houkutellut Jyväskylän Paviljonkiin yli 2 000 osanottajaa. Mukana on kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nuorisotyöntekijöitä, työpaja-ammattilaisia, lapsi- ja perhetyöntekijöitä, valtion virkamiehiä, nuorisotutkijoita sekä alan opiskelijoita.
Tapahtuman ovat yhteisvoimin järjestäneet Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Suomen ev. lut. kirkko (Kasvatus ja perheasiat), Valtakunnallinen työpajayhdistys sekä Nuorisotutkimusseura.
Suurten kaupunkien nuorisotyön haasteita käsitelleen keskustelun veti Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen osastopäällikkö Leena Ruotsalainen, jonka mielestä nuorisotyö ei voi olla omissa nurkissaan, vaan pitää rakentaa erilaisia kumppanuuksia.
Tiloille uutta käyttöä
Kaupunkien nuorisotyön isoja kysymyksiä on Ruotsalaisen mielestä myös se, miten kaupunkikulttuuria toteutetaan, miten nuoret pääsevät vaikuttamaan kaupunkikulttuurin rakentamiseen.
– On mietittävä millä muilla, ihan erilaisin tavoin erilaisia tiloja voidaan käyttää, kuin niitä tällä hetkellä käytetään instituutioiden hallitsemina. Sellaista kansalaisaktiivisuutta on syytä tukea nykyistä vahvemmin.
Ruotsalainen tunnustautuu kansalaisyhteiskuntaihmiseksi, ja sitä hän voi toteuttaa omassa tehtävässäänkin, sillä hänelle kuuluvat nuorisoasiankeskuksessa kulttuuri- ja kansalaistoiminta sekä kohdennettu työ.
Nuoria ei saa syyllistää
Ruotsalainen pitää nuorten yhteiskuntatakuuta tärkeänä asiana. NUORI2013-tapahtuman keskustelussa nousi esiin se, ettei yksittäisiä nuoria saa syyllistää, vaan yhteiskuntatakuun avulla järjestelmän tulee huolehtia siitä, että nuorilla tosiaan on mahdollisuus työhön ja koulutukseen.
Sellaisesta käsitteestä kuin ”syrjäytyneet nuoret” Ruotsalainen ei halua lainkaan puhua.
.– Minä en käytä sitä sanaa ollenkaan. Se ei kuulu minun sanavarastooni.
Nuoretkin tekevät Ruotsalaisen mukaan monenlaisia valintoja, jotka systeemin näkökulmasta saattavat näyttää vääriltä, mutta ovat kyllä ihan oikeita.
Kaupunkien talousongelmat heijastuvat myös kuntien nuorisotyöhön kovina paineena. Ainakin Helsingissä tilanne on Ruotsalaisen mukaan siinä mielessä hyvä, että päätöksentekijät arvostavat nuorisotyötä, eikä liian radikaaleja resurssienvähentämisiä ole toteutettu.
– Toistaiseksi pärjätään. Se on meidän haaste, miten pystymme rakentamaan kumppanuusyhteistyötä muiden toimijoiden, niin perinteisten kansalaisjärjestöjen kuin myös nuorten uudempien, jopa epävirallisten toimintaryhmien kanssa.
uutiskirje 
