Kuntia on arvosteltu ilmi tulleista lastensuojelun ongelmista. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mielestä ei ole perusteltua kohdistaa syytöksiä aina vain kuntiin.
– Myös valtion pitää kantaa vastuunsa johtamisesta ja kehittämisestä, hän sanoo ja esittää lastensuojelun kansallisen laadun arvioinnin järjestämistä valtion ja kuntien yhteistyönä.
Aula kiinnittää huomiota siihen, ettei lastensuojelun palveluiden laatua ja vaikuttavuutta ei kansallisesti arvioida. Yksittäiset tutkimukset eivät hänen mielestään korvaa kansallisen laadun arvioinnin ja seurannan merkitystä.
– Tällainen järjestelmä tulisi luoda yhteistyössä kuntien kanssa, Aula esittää.
Aulan mielestä valtio ei ole ottanut ohjaajan ja kehittäjän roolia lastensuojelun alalla vaan kehittäminen on jäänyt kuntien ja järjestöjen varaan. Myös alueelliset kehittämisrakenteet ovat hajanaiset. Tilanne esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on toinen.
– Vaikka huostaan otettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 1980-luvun lopulta jatkuvasti, edelleen toimitaan pääosin samalla kuntakohtaisella organisaatiolla. Erilaisten hankkeiden tuomat hyvät käytännöt eivät vakiinnu kansallisesti hyödynnettäväksi
Lisää helposti saatavaa tukea.
Lapsiasiavaltuutettu kaipaa myös lisää helposti saatavilla olevaa tukea, kuten lapsiperheiden kotipalvelua ja kotikasvatuksen tukea neuvolan, päivähoidon ja koulun yhteyteen.
Sosiaalityöntekijöitä on useissa kunnissa Aulan mukaan kerta kaikkiaan liian vähän, jotta lasten ja nuorten laadukas kohtaaminen työssä olisi mahdollista.