Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi Suomen julkisen talouden kestävyysvajeeksi 1–2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Etlan arvioima vaje on selvästi pienempi kuin joulukuussa julkistetut Suomen Pankin 4 prosenttia ja Euroopan komission 5,8 prosenttia.
Aiemmin viime vuonna OECD alensi arviotaan [PDF] Suomen kestävyysvajeesta 8 prosentista 4,6 prosenttiin.
Etlan mukaan sen alhaisin näkemys vajeesta johtuu väestön ikääntymisestä johtuvien menojen erilaisesta arvioinnista. Komissio ja Suomen Pankki olettavat, että ikääntyville tarkoitettujen palvelujen kustannukset kasvavat bruttokansantuotteen kasvaessa, mutta Etla laskee kulujen kasvavan ainoastaan palkkojen osalta.
Etlan laskentamallissa palvelut eivät paranisi nykyisestä, mikäli parannukset merkitsisivät kustannusten nousua.
Julkisen talouden tulojen riittämistä menoihin pitkällä aikavälillä kuvataan liikkumavaralla ja kestävyysvajeella. Vajetta on, kun tulojen ei arvioida riittävän menojen kattamiseen.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, vaan tilastoaineistoon perustuvat mallit arvioivat mahdollista tulevaisuutta nykyhetken kehityksen perusteella. Vajetta tarkastellaan malleissa yleisesti vuoteen 2060, johon Tilastokeskuksen väestöennuste päättyy. Ennusteissa viitataan Euroopan unionissa käytettäviin kahteen mittariin S1 ja S2, joita käyttäen päädytään eri tuloksiin. S1 mallintaa keskipitkän ajan näkymiä ja S2 hyvin pitkää ajanjaksoa. Elinkeinoelämän keskusliiton tietopaketissa kerrotaan mittareista yksinkertaisesti.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi hyvin perusteellisesti joulukuussa 2011 Talous&Yhteiskunta-lehdessä julkisen talouden kestävyysvajeeksi S2-mittarilla 1,3 prosenttia.
Etlan tutkimus tehtiin Valtiontalouden tarkastusviraston toimeksiannosta.