KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuriuutiset

Kielellä saa leikkiä

Olli-Pekka Tennilä on vasta kolmas runoteoksella Runeberg-palkinnon voittanut.

Olli-Pekka Tennilä on vasta kolmas runoteoksella Runeberg-palkinnon voittanut. Kuva: Lehtikuva/ Jarno Mela

Einstein totesi aikanaan, että jos mehiläiset katoavat, sen jälkeen ihmiskunnalla on tasan kolme vuotta aikaa. Paitsi runoudellaan, myös näiltä osin Olli-Pekka Tennilä on elämän säilyttäjä, onhan tämä sanataituri myös mehiläishoitaja.

Siskotuulikki Toijonen
10.2.2013 12.00

Olli-Pekka Tennilä pokkasi Porvoossa arvostetun Runeberg-palkinnon runokokoelmallaan Yksinkeltainen on kaksinkeltaista (Poesia 2012).

”Olli-Pekka Tennilän kokoelma on yhtä aikaa rakenteellisesti hallittu ja ilmaisullisesti elävä kokonaisuus. Hän karttaa sellaista runollisuutta, jossa lukijan on ratkaistava arvoitus purkamalla sisäänrakennettu koodi. Pikemminkin Tennilän kirjassa liikutaan pinnoilla, kaltevilla ja luistavillakin – huikaisevan tasapainoisesti”, palkintoraati perustelee valintaansa.

Edellisen kerran Runeberg-palkinto voitettiin runoteoksella kymmenen vuotta sitten. Mitä tämä kertoo runouden asemasta ja arvostuksesta Suomessa?

ILMOITUS
ILMOITUS

– Palkinnot ovat usein kaupallisesti motivoituja, eikä runous ole sellaiseen rooliin omiaan, Tennilä harmittelee.

Monimuotoisuus elinehto

Olli-Pekka Tennilä on Jyväskylässä toimivan Osuuskunta Poesian perustajajäsen ja sen kustannusjohtaja. Poesia on eturivin runoilijoiden perustama yhteisöllinen kustantamo, jossa keskitytään julkaisemaan mahdollisimman hyviä, omilla omaperäisillä tavoillaan erilaisia, kirjoja genrekirjallisuuden sijaan.

– Pienkustantamoissa pidetään yllä monimuotoisuutta, usein valtavalla henkilökohtaisella työpanoksella. Toivoisin että kirjakaupat suostuisivat myös myymään niitä. Tuntuu hassulta kutsua kirjakaupaksi liikeyritystä joka pyrkii myymään mahdollisimman vähiä nimikkeitä mahdollisimman paljon. Monimuotoisuus on kirjallisuuden elinehto, Tennilä muistuttaa.

Lyhyen muodon mestari

Palkintoraadin mukaan Tennilän teos on runouden lisäksi kytköksissä myös aforistiseen ja proosamuotoiseen tekstiin.

Kieli, sen rakenteet ja rakentuminen kiehtovat ja askarruttavat Tennilää loputtomiin. Sen kerrostumiin sukeutuminen ja runokokoelman hiominen on ollut pitkä prosessi.

– Tuollainen fragmentaarisuus ja toisaalta tiheäkielinen lyhyt muoto ovat aina olleet keskeisin alueeni. Kyse on varmaan myös luontumuksesta siinä mielessä.

Yksinkeltainen on kaksinkeltaista –teoksen tendenssi on Tennilän mukaan määrittelemätön, niin kuin runouden ylipäätään.

– Koen itseni kirjoittajana eräänlaiseksi lukijaksi. Myös tekstit ovat toistensa keskuudessa uteliaita omasta merkityksestään. Eli ei ole mitään erillistä asiaa.

Wittgensteinin pupuankka

Jo teoksen nimi Yksinkeltainen on kaksinkeltaista vihjaa monisävyisesti lapsen kielellisestä lahjakkuudesta ja loogisuudesta ja Tennilän vaikuttavasta, milteipä nerokkaasta tavasta käyttää sitä lyriikassaan.

– Vallitseva käsitys kielen logiikasta tai yhtä hyvin tiedon luonteesta, sellainen yksikäsitteisyyden ihanne, johon tieteessäkin vannotaan, ei ole mitenkään kohdallinen. Että sanoilla on merkityksiä, ja sitten ne lasketaan lauseen kalkyylissa yhteen, ja siitä tulee jokin tulos joka on sen merkitys.

– Tällainen leksikaalinen, sanakirjamerkityksellinen harha on aika keskeinenkin juttu, filosofiaa ja kirjoittamista kymmenkunta vuotta opiskellut maisterismies yrittää määritellä.

Todentaen, että ei musiikista enempää kuin runoudesta oikein voi puhua. Tai miksei, runouspuhetta, joka ei välttämättä avaudu kaikille runouden ystäville, eikä tarvitsekaan. Keskeisintähän on itse runous.

– Mutta jos lasten kanssa juttelee, niin huomaa nopeasti miten kieleen opitaan, matkimalla ja epävarmuutta sietämällä, Tennilä innostuu.

– Merkitys on aina luonteeltaan haarautuvaa. Ristiriitaisiakin asioita on yhtä aikaa voimassa. Kieli on luonteeltaan leikillistä. Vähän kuin Wittgensteinin pupuankka.

Mehiläiset muusina

Kaunokirjallisten pyrintöjensä lisäksi Tennilä harrastaa mehiläistenhoitoa. Hän on myös perusteellisesti perehtynyt vanhoihin kirjapainomenetelmin ja kunnostelee vanhoja polkupyöriä perheensä kulkupeleiksi. Entä ne mehiläiset, joita hän hoitaa, runoilijan muusiako?

– No enemmänhän se on sellaista kiusaamista kuin hoitamista. Tuo on ihan kiinnostava ajatus, että olisivat muusia. Miksei. Vaikkakin äärimmäisen vierasta elämänmuotoahan ne muusina edustavat.

Palkitun teoksen kannet ovat runoilijan omaa, vanhalla kohopainokoneella vedostettua grafiikkaa

– Minua kiinnostaa hylätyn tekniikan käyttöön ottaminen. Kohopaino on lisäksi todella fyysinen, jos vertaa myöhempiin hankalammin ymmärrettäviin painomenetelmiin. Sitä kirjoituksen painumista voi tutkia ja manipuloida loputtomiin.

Useat kulttuurivaikuttajat, Esa-Pekka Salonen etunenässä ja viimeksi Jukka-Pekka Saraste, ovat jylisseet suomalaisen kulttuuri tilasta. Olli-Pekka Tennilä ei liity heidän kuoroonsa.

– Voi voi, seuraan todella huonosti noita laajoja kulttuurin rakennekokonaisuuksia koskevia keskusteluja. Rakenteita tietenkin tarvitaan yhteiskunnassa. Mutta taide voi olla vain yksityiskohdissa ja yksittäisissä teoksissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Henrin mukaan rankka ja synkkä levy sai odotettua paremman vastaanoton. ”Ilmeisesti sitä joku kuuntelee.”

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

Islantilaiset dekkarit ovat nousseet suureen suosioon. Uutena nimenä Suomeen tulee nyt Islannissa jo moneen kertaan palkittu Lilja Sigurdardóttir.

Uusi islantilainen dekkariavaus ei ole niin jääkylmä kuin toivoisi

Kjell (kuvassa oikealla) ja Mårten Westö kuvattiin Helsingissä lapsuudenmaisemissaan Munkkivuoren ostoskeskuksessa joulukuun alkupuolella. Helsinki on vahvasti läsnä Vuodet-teoksessa.

Kirjallisuus tekee maailman näkyväksi

Pasilan myrkky -sarja on ehättänyt jo viidenteen osaan. Kale Puonti tuntee maailman, josta kirjoittaa ja tekee sen erittäin hyvin.

Panokset kovenevat Kale Puontin huippusarjan viidennessä osassa Fadi

Uusimmat

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

Risto Kalliorinne

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

Outi Ojala piti SDP:stä tullutta arvostelua outona, koska yhteistyö oli toiminut hyvin.

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Vuoden journalisteja tulee Pasilasta ja Sanomatalosta – Yle ja Helsingin Sanomat kahmivat ehdokkuuksia moniäänisyyttä juhlivassa Suomessa

03.02.2023

Politiikan viikko: Jäivätkö muut asiat translain varjoon?

03.02.2023

17 miljoonaa maakuntalennoille: ”Turvaa alueiden kehittymisen”

02.02.2023

Vaalikauden viimeisessä lisäbudjetissa rahaa hoitovelan purkamiseen, sähkötukeen ja metsien suojeluun

02.02.2023

Eläinlääkärikulut huomioitava toimeentulotuessa, Anna Kontula esittää

02.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään