Työmarkkinajärjestöjen yritys sopia työuria pidentävistä ratkaisuista on epäonnistunut, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Keskiviikko 13. helmikuuta oli pääministeri Jyrki Kataisen asettama takaraja ratkaisuesityksille.
EK esitti muun muassa vanhuuseläkeiän nostoa, työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentämistä, työajan pidentämistä, nuorten työllistämistä ja osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemista, järjestö tiedotti hetki sitten. Sen mukaan näiden toimien on osoitettu pidentävän työuria merkittävästi.
– Valitettavasti neuvottelut kariutuivat. Tästä seuraa ilmeisesti se, että maan hallitus joutuu tekemään lähiviikkoina hyvinkin suuria menoleikkauksia ja veronkorotuksia, jotka vaikeuttavat merkittävästi kansalaisten elämää ja heikentävät yritysten työllistämismahdollisuuksia, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Häkämiehen mukaan työuria pidentäviä konkreettisia toimia on joka tapauksessa lähiaikoina saatava aikaan. Hyvinvoinnin turvaaminen ei onnistu, ellei työn määrää kyetä lisäämään.
– Työurien pidentäminen on tärkeä tavoite ja välttämättömyys. Mitä pidemmälle väistämättömiä toimia lykätään, sitä jyrkempiä muutoksia joudutaan tekemään, korostaa Häkämies.
Palkansaajajohtajat kertoivat EK:n pitäneen etusijalle eläkeiän nostoa, josta ne eivät halunneet neuvotella.
”Liikenneväyliin tasokorotus”
SAK:n keskiviikkona julkistamissa puolivälitarkistuksen ja kehysriihen tavoitteissa korostuvat leikkausten ja veronkorotusten sijaan talouskasvua vauhdittavat päätökset. SAK:n ehdotusten pääpaino on infrastruktuurissa, asuntotuotannossa sekä koulutus- ja työvoimapolitiikassa. Esimerkiksi liikenneväylien perusylläpitoon SAK ehdottaa 100 miljoonan euron tasokorotusta. Kansantalouden kannalta tärkeimpiin liikennehankkeisiin ehdotetaan lisäksi kahdelle lähimmälle vuodelle kertaluontoista 100 miljoonan euron kilpailukykypakettia.
Katainen pettynyt
Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan prosessi on tältä erää ohi. Hän oli pettynyt ja sanoi hallituksen joutuvan itse pohtimaan kestävyysvajeen kuromista umpeen.