JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vaatii perhepäivähoitajien sosiaaliturvan parantamista.
Ensimmäinen ongelma tulee Asara-Laaksosen mukaan palkkauksessa. Perhepäivähoitajat saavat palkkaa varattujen hoitopaikkojen mukaan. Jos niitä ei ole, ei tule palkkaakaan. Hoitaja on työtön.
Ongelmat jatkuvat työttömyysturvan puolella. Oikeus työttömyysetuuksiin vaihtelee paikkakunnasta toiseen, koska eri työ- ja elinkeinotoimistoilla on erilaiset käytännöt. Sosiaaliturvan saaminen on hankalaa myös silloin, kun työnantaja yksipuolisesti vähentää hoitopaikkavarauksia.
– Perhepäivähoitajia varten voitaisiin määrittää tarkkarajainen malli, jonka perusteella he pääsisivät tällaisissa tapauksissa sovitellun päivärajan piiriin, ehdottaa Asara-Laaksonen.
Perhepäivähoitajien keski-ikä nousee koko ajan. Ikääntymisestä saattaa seurata työkykyongelmia. Niistä puolestaan seuraa se, etteivät työnantajat välttämättä varaa hoitopaikkoja.
”Samalle tasolle kuin muilla lomautetuilla”
JHL on esittänyt muutoksia, joilla perhepäivähoitajien työttömyysturva saadaan samalle tasolle kuin esimerkiksi lomautetuilla työntekijöillä.
– Työttömyysturvan ehtoja työstetään parhaillaan osana työurasopimusta. Nyt on hyvä tilaisuus poistaa epätasa-arvoiset porsaanreiät, Asara-Laaksonen sanoo.
Hänen mukaansa JHL:n vaikuttamisen tuloksena perhepäivähoitajat ovat päässeet työaikalain piiriin. Nyt on työttömyysturvan korjaamisen vuoro.
– Näin ala pidetään houkuttelevana myös nuorten silmissä. Heitä tarvitaan, sillä lähivuosina lähtee eläkkeelle noin joka neljäs perhepäivähoitaja.
Työttömyysturvan kehittämistä pitää aina peilata myös tasa-arvoa vasten, Asara-Laaksonen tähdentää.
– Perhepäivähoitajat ovat lähes kaikki naisia. JHL:n esittämillä muutoksilla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Kunnalliset perhepäivähoitajat ovat järjestäytyneet JHL:ään. Heitä on noin 8 000.