”Yrityksille veroalen sijaan investointihelpotuksia”
Työ- ja elinkeinoministeriön viime viikolla julkaiseman elinkeino- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaan yksityissektorille pitää saada 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2019 mennessä.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne toivoo, että hallitus turvaisi ensi sijassa jo olemassa olevat työpaikat.
– Jotta työllisyys lähtee paranemaan, meidän täytyy pitää kiinni nykyisistä työpaikoista. Se vaatii oikeanlaista elinkeinopolitiikkaa ja hallitukselta tiukkaa edunvalvontaa EU-tasolla.
Tämän takia rikkidirektiivistä juontuvat menot tulee Rinteen mukaan kompensoida yrityksille ja päästökaupan kustannukset pitää alhaisina. Lisäksi kohtuuhintainen energia pitää turvata.
Kaivoksista kasvua muulle teollisuudelle
Uusien työpaikkojen saamiseksi tutkimus- ja innovaatiotoimintaa pitää Rinteen mukaan keskittää ja nostaa koulutustasoa entisestään.
Radikaalin kasvun alueita Rinne ei lähde ennakoimaan. Hän muistuttaa, että Suomessa on paljon luonnon raaka-aineita, joita pystytään hyödyntämään tässä hintatilanteessa.
– Uskon, että kaivannaisteollisuudesta löytyy uusia juttuja myös metalliteollisuuteen.
Uusia työpaikkoja syntyy Rinteen mukaan yhä puun ympäriltä. Paperin ja polttoaineen ohessa puusta voi valmistaa myös lääkkeitä.
– Ongelmana on puun saanti. Kaupunkilaisomistajat pitävät metsäpalstaansa lähinnä luontoarvojen takia. Pitää löytää keinot saada puu kulkemaan paremmin teollisuuteen.
Investointeja myös henkilöstöön
Uuden Insinööriliiton puheenjohtajan Pertti Porokarin mukaan valtiovallan pitäisi ensiksi lopettaa nykyiset toimet, jotka vähentävät työpaikkoja.
Hän viittaa evättyyn telakkatukeen ja kilometrikorvausten muuttamiseen verolliseksi 15 000 kilometrin jälkeen.
– Nämä ovat aivan kummallisia temppuja. Jos telakkateollisuudelle ei löydy rahaa, mutta Talvivaaraan samaan aikaan löytyy, se vaikuttaa kummalliselta. En sano, etteikö Talvivaara tarvitsisi satsauksia ympäristöriskin pienentämiseen.
Työntekijöiden syyllistäminen ja yritysten liiallinen ymmärtäminen pitäisi Porokarin mukaan lopettaa.
– Yritykset saavat verovaroin valmiiksi koulutettua työvoimaa ja ilmaisen infran. Kyllä nekin voisivat osallistua veromaksuin näihin kuluihin.
Tietotekniikka toisi Porokarin mukaan nopeasti kasvua kaikille aloille, jos se otettaisiin kunnolla käyttöön. Pontta tähän saataisiin verohelpotuksin.
– Yritykset pitäisi saada esimerkiksi verokohtelulla investoimaan koneisiin, laitteisiin ja henkilöstöön. Sieltä sitä kasvua tulee.
Metsäteollisuus on kemianalan elinpuu
Muista teollisuudenaloista poiketen kemianteollisuuden vienti on vetänyt hyvin. Teollisuusalojen ammattiliiton TEAMin puheenjohtaja Timo Vallittu sanoo, että perinteiset tukijalat täytyy pitää kunnossa.
– Metsä- ja kemianteollisuus tarvitsevat toisiaan. Jos metsästä tehdään pelkkää polttoainetta, kemianteollisuudelle käy huonosti, Vallittu muistuttaa.
Tosin kemian alalla lääkkeisiin ja terveyteen liittyvät tuotteet ovat Vallitun mukaan lupaavia. Sen sijaan biokemia on isoista satsauksia huolimatta tuottanut vasta vähän.
Vallitun mukaan pysyviä työpaikkoja ei rakenneta massatuotannon tai kulutustavaroiden varaan.
– Toki Suomessa on joitakin pieniä huippuvalmistajia esimerkiksi vaatetus- ja tekstiilialalla, joilla tuotteiden arvo on korkea.