WWF perusti merikotkatyöryhmän 40 vuotta sitten. Se on ollut järjestön ensimmäinen yhden lajin suojeluun keskittynyt ryhmä. Suomessa tunnettiin tuolloin vain noin 35 pesivää merikotkaparia, jotka olivat ympäristömyrkkyjen takia melkein lisääntymiskyvyttömiä.
Vielä 1970-luvulla merikotkan munien kuoret olivat ympäristömyrkkyjen vuoksi niin ohuita, että lajin lisääntyminen heikkeni. Myös kuolleiden lintujen kudoksista määritettiin sellaisia myrkkypitoisuuksia, että merikotkia saatettiin kutsua WWF:n mukaan ”lentäviksi ongelmajätteiksi”. Nyt munankuoret ovat paksuuntuneet ja lintujen myrkkypitoisuudet laskeneet.
Merikotkaa ovat 1950-luvulta alkaen uhanneet ympäristömyrkyt DDT, polyklooratut bifenyylit, dioksiini ja metyylielohopea.
Saaristomerellä suojelijat raahasivat sian- ja muita ruhoja merikotkien syötäväksi luodoille. Keinoravinto oli myrkytöntä verrattuna merikotkan luonnolliselle ravinnolle kaloille ja vesilinnuille.
Talviruokintaa harjoitettiin vuosina 1973–2000. Nyt merikotkakanta selviää jo ilman ruokintaa. Ruokintaa ei ole jatkettu enää kuin paikoin.
Suomessa jo 1500 kotkaa
Tällä hetkellä Suomessa elää noin 1 500 merikotkaa. Vuonna 2009 kuoriutui ennätykselliset 349 poikasta.
Koko Itämeren alueella pesii yli 3 000 merikotkaa. Euroopan alueella arvioidaan olevan noin 7 000 kotkaa.
Merikotka ei ole vain merisaariston lintu. Sitä on tavattu lisääntymässä määrin myös sisävesillä. Merikotkia esiintyy myös Lapin tunturialueilla.
Luonnonsuojelijat ovat rakentaneet merikotkille keinopesiä. Ne on pyritty sijoittamaan paikoille, joissa niille ei aiheudu vaaraa. WWF on myös ostanut kotkille suojelualueita.
WWF kokee tuulivoimalat uudeksi uhaksi merikotkille. Järjestön mielestä voimaloiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon myös kotkille mahdollisesti aiheutuvat riskit.
lehti 