Työttömien valtakunnallisen yhdistyksen TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen on närkästynyt siitä, ettei yhdistyksissä ja muulla kolmannella sektorilla tehtävää työtä hänen mielestään arvosteta riittävästi.
– Meidän yhdistyksissä tehdään erittäin hyvää työtä pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi. Tämä työ vaikeutuu, kun yhdistysten hankkeet jäivä monin paikoin ilman rahoitusta. Meillä on kokonaisia maakuntia, kuten Pohjois-Savo, jossa yksikään yhdistyksistämme ei saanut hankerahaa ja Pohjois-Karjalassakin vain yksi hanke meni läpi.
Työttömien yhdistysten toiminnalta vaaditaan Karjalaisen mukaan sellaisia vaikuttavuuksia, joihin vaikeasti työllistettävien pitkäaikaistyöttömien kanssa on mahdotonta päästä.
– Nyt ei nähdä, että ihmisten osallisuuden työelämään, vaikka vähän heikommallakin jaksamisella ja osaamisella, pitäisi olla tärkeää. Aina sieltä joku saa potkua elämäänsä.
”Sakkomaksut
pomppaavat”
Ilman hankerahoja jääminen merkitsee Karjalaisen mukaan sitä, että joissakin yhdistyksissä pannaan lappu luukulle.
Suomessa on reilu sata työttömien yhdistystä. Vuonna 2008 TVY:n jäsenyhdistys auttoi eri työvoimapoliittisin toimin kaikkiaan yli 5 000:tä eri henkilöä. Karjalaisen mukaan tänä vuonna ei päästä edes puoleen tuosta määrästä.
Karjalainen ennustaa, että monet kunnat joutuvat maksamaan aiempaa enemmän ”sakkomaksuja”, kun pitkäaikaistyöttömiä jää työvoimapoliittisten palveluiden ulkopuolelle. Jos yli 500 päivää työttömänä olleelle ei pystytä järjestämään työtä, koulutusta tai harjoittelupaikkaa, kunta joutuu osarahoittamaan puolet valtion työttömälle maksamasta työmarkkinatuesta.
– Monessa kunnassa pomppaavat sakkomaksut satavarmasti, Karjalainen sanoo.
”Toiminta supistuu
auttamattomasti”
Suolahden Työttömät ry on yksi niistä TVY:n jäsenyhdistyksistä, joka ei saanut rahaa uudelle hankkeelleen. Työnohjaaja Sirpa Martins kertoo, että hankkeen rahoilla olisi jatkettu jatkopolkujen etsimistä paikkakunnan pitkäaikaistyöttömille.Työllistämistoimien lisäksi Suolahdessa on autettu ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä myös eläkkeellepääsyssä.
– Näitä osin yhdistyksen toiminta supistuu auttamattomasti.
Martins arvelee pitkäaikaistyöttömien tilanteen menevän valtakunnallisestikin huonompaan suuntaan, kun työllisyystoimissa on siirretty rahoituksen painopistettä nuorisotakuuseen, vastavalmistuneisiin ja vähän aikaa työttöminä olleisiin.
Työttömien yhdistysten rahoituksen supistamisessa Martins näkee myös poliittista tarkoituksenmukaisuutta.
– Kun yhdistykset ovat pitäneet kovaa äläkkää työttömien edunvalvojina ja vertaistukijoina, niin rahoja on nyt siirretty niille tahoille, jotka eivät niin kovasti harrasta tätä työttömien edunvalvontaa.
Äänekosken kaupunki
aktivoitunut
Äänekoskelaisena kuntapäättäjänä Martins kehuu kuitenkin kaupungin aktivoitumista työllisyysasioissa.
– Meillä on Äänekoskella kunnallinen malli, työllisyysyksikkö, jossa hoidetaan sekä nuorisotyöttömiä että pitkäaikaistyöttömiä ihan toisenlaisella tatsilla kuin monessa muussa kunnassa. Työttömien yhdistys oli aktiivisesti myötävaikuttamassa sen perustamiseen. Kaupungissa on kova tarve erityiselle työllistämiselle, kun meillä on paljon rakenteellista pitkäaikaistyttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Sen vuoksi tarvitaan paljon toimijoita, että ihmiset saavat apua ongelmiinsa.
uutiskirje 
