Amnesty International syyttää suurvaltojen harjoittaman asekaupan olevan yhteydessä satojentuhansien ihmishenkien menetykseen ja miljoonien ihmisten toimeentulon tuhoamiseen vuosittain.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkisti Suomen aikaa viime yönä asekaupparaportin YK:ssa alkavien asekauppaneuvotteluiden kynnyksellä. Sen mukaan YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat vastaavat yli puolesta maailman asekaupasta, jonka vuosittainen arvo on noin 85 miljardia euroa. Samat maat ovat keskeisessä roolissa, kun YK:ssa neuvotellaan 18.-28. maaliskuuta kansainvälisestä asekauppasopimuksesta.
Edellinen neuvottelukokous heinäkuussa kariutui loppusuoralla, kun muun muassa Yhdysvallat ja Venäjä ilmoittivat, etteivät ne olleet valmiita sopimukseen.
– Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat kantavat vastuun asekaupan kuriin saamisesta. Tutkimuksemme osoittavat, että ne ovat sekaantuneet kauppoihin, jotka ovat osaltaan johtaneet ihmisoikeusloukkauksiin. Vaadimme siis heiltä tehokasta asekauppasopimusta, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Hän osallistuu neuvotteluihin New Yorkissa Amnestyn delegaatiossa.
Yhdysvallat aseistaa Jemeniä
Maailman suurin aseviejä on Yhdysvallat. Se vie ammuksia liittolaisilleen ja ystävällismielisille hallituksille. Esimerkiksi syyskuussa 2012 se teki Jemenin kanssa sopimuksen, joka sisälsi miljoona tarkkuuskiväärin patruunaa sekä tuhansia raketteja ja kranaatteja.
Yhdysvallat on Jemenin tärkein aseistaja: vuonna 2011 se vei Jemeniin aseita yli 4,8 miljoonan dollarin arvosta.
Amnestyn mukaan Yhdysvallat on yrittänyt heikentää sopimuksen luonnostekstiä muun muassa vaatimalla, että sen ulkopuolelle jätetään tietyntyyppiset aseet sekä ammukset.
– Sopimuksesta ei saa jättää mitään asetyyppejä, ammuksia tai kaupan muotoja pois. Jotta sopimus olisi tehokas, siihen pitää kirjata ”kultainen sääntö”. Sen mukaan valtioiden täytyy keskeyttää asekauppa, jos on olemassa merkittävä riski, että aseita tullaan käyttämään vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin tai sotarikoksiin, Johansson vaatii.
Kiina aseistaa Afrikkaa
Kiinan valtion omistamat yritykset ovat vieneet aseita muun muassa Zimbabween, Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Sudaniin. Heinäkuussa 2011, keskellä Libyan konfliktia, Muammar Gaddafin edustajat väitetysti vierailivat Pekingissä ja kävivät salaisia keskusteluja 200 miljoonan dollarin arvoisista asekaupoista. Aseiden viennistä ei ole todisteita, mutta kiinalaiset yritykset näyttävät olleen halukkaita myymään aseita Gaddafin hallitukselle, vaikka maa oli YK:n asevientikiellossa, Amnesty toteaa.
Ranska on myynyt Sudaniin kulkuneuvoja, joita voi muuntaa sotilaskäyttöön (“véhicules civils militarisables”). Niitä ovat käyttäneet hallituksen tukemat Janjaweed-joukot, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin Darfurissa.
Venäjä aseistaa Syyriaa
Syyria on historiallisesti ostanut valtaosan aseistaan ja ammuksistaan entisestä Neuvostoliitosta, ja on jatkanut niiden ostamista Venäjältä, joka on maailman toiseksi suurin aseviejä.
Vuodesta 2011 lähtien ja vielä senkin jälkeen, kun tilanne Syyriassa eskaloitui sisällissodaksi heinäkuussa 2012, Venäjä ja Kiina ovat estäneet YK:n asevientikiellon ja pakotteet Syyriaa kohtaan. Amnesty on dokumentoinut venäläisten aseiden käytöstä Syyrian konfliktissa.
Isossa-Britanniassa ulkomaiset välittäjät käyttävät peiteyhtiöitä, joiden suojissa aseita ja ammuksia viedään maihin, joissa niitä todennäköisesti käytetään ihmisoikeusloukkauksiin. Esimerkiksi ukrainalaisia tankkeja, pienaseita ja tykkejä vietiin Etelä-Sudaniin vuosina 2007–2008.
Amnestyn mukaan ukrainalaisia taistelutankkeja käytettiin siviilialueilla Mayomin maakunnassa tammikuussa 2012.
– Asekauppasopimus ei ole ihmelääke, mutta se on askel kohti turvallisempaa maailmaa miljardeille ihmisille, Johansson korostaa.