Helsingin yliopistossa lauantaina tarkastetun väitöskirjan mukaan Suomen, Ruotsin ja Viron suurimmat sanomalehdet leimasivat Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuneet samalla tavalla.
– Euroskeptikoihin liitettiin liki poikkeuksetta väheksyviä termejä, kuten ”passiivinen”, ”irrationaalinen” ja ”tietämätön”, sekä negatiivissävytteisiä uudissanoja, kuten ”EU-pessimisti” ja ”eurofoobikko”, kertoo yhteiskuntatieteilijä Katri Vallaste yliopiston väitöstiedotteessa.
Hänen mukaansa Helsingin Sanomat, Dagens Nyheter ja Postimees ylistivät EU:ta ja kutsuivat omia maitaan EU:n kannattajiksi, vaikka kaikissa maissa oli runsaasti myös EU-kriittisyyttä tutkimusaikana 2000–2006.
Vallaste analysoi euroskeptikko-termin käyttöä vertailevin tutkimusmenetelmin. Kunkin maan laajalevikkisimmän sanomalehden lisäksi hänen aineistoaan olivat euroskeptikoiden kirjoitukset.
Toisin kuin suuret sanomalehdet, euroskeptiset ruotsalais-, suomalais- ja virolaiskirjoittajat kuvasivat itseään päteviksi, tarkkanäköisiksi, säästäväisiksi, oikeudenmukaisiksi ja rauhaa rakastaviksi. He esittivät euroskeptisyyttä ratkaisuksi moniin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin.
”Eliitin kepponen HS:ssä”
Äsken on saatu muutakin uutta tietoa Helsingin Sanomien myönteisestä suhtautumisesta europropagandaan. Lehden taloustoimittajana 1990-luvulla työskennellyt toimittaja Johanna Korhonen kertoo kahden ajatuspajan helmikuussa julkaisemassa pamfletissa Kymmenen polkua populismiin omista kokemuksistaan.
Korhonen kirjoittaa eliittien ujuttaneen Suomen puolisalaa euroalueen jäseneksi. Ennen EU-kansanäänestystä pääministeri Esko Aho vakuutti, että äänestys koskee vain unionijäsenyyttä ja rahaliitosta päätettäisiin erikseen. Unionin jäsenyyden toteuduttua seuraava pääministeri Paavo Lipponen totesi, ettei mitään kansanäänestyksiä enää tarvita, koska Suomi on jo unioniin liittyessään sitoutunut myös talous- ja rahaliittoon.
Korhosen mukaan tämä ”eliittien kepponen” liittyy hänen omaankin työhistoriaansa.
”Kun yhdessä muutaman muun toimittajan kanssa koetimme saada lehdessämme Helsingin Sanomissa selostetuksi jo ennen kansanäänestystä, että EU-jäsenyys sopimustekstien mukaan merkitsee Maastrichtin sopimukseen sitoutumista mikä taas merkitsee talous- ja rahaliittoa, moisen näkemyksen promovointi kiellettiin yksiselitteisesti, jotta kansa ei säikähtäisi ja äänestäisi EU:ta vastaan. Lehdessä ei toimituksen johdon mielestä saanut tuoda esiin tai ainakaan mitenkään korostaa EU-jäsenyyden ja rahaliiton välistä yhteyttä, vaikka se oli Suomen liittymissopimuksessa erittäin keskeinen asia”.
lehti 