Verohelpotukset pidentävät työuria Ruotsissa

Suomessa ja Ruotsissa huoltosuhde heikkenee työväestön eläköityessä ja syntyvyyden laskiessa. Maiden ponnistukset työurien pidentämiseksi ovat olleet kutakuinkin samat.

– Ruotsissa eläkeikäisten tuloverotuksen pienentäminen on houkutellut yli 65-vuotiaita pysymään työelämässä, kertoo Tukholman yliopiston dosentti Gabriella Sjögren Linquist.

Ikäluokan työllisyys on noussut 2,4 prosenttia ja itsensä työllistävien määrä 5,5 prosenttia.

Noin 57 prosenttia suomalaisista 55–64-vuotiaista on työelämässä. Ruotsissa tämän ikäisten miesten työllisyys on 75,9 prosenttia ja naisten 69,1 prosenttia.

Ruotsissa ikääntyneitä suojaa laki viimeksi tulleen työntekijän irtisanomisesta, jos työnantajalla ei ole enää tarjota kaikille työtä. Suomessa työntekijöiden turva on löyhempi.

Työviikko 45 tuntiin

Ruotsissa työuraa jatkavat keräävät suurempaa eläkekertymää kuten Suomessakin.

Verohuojennukset ja työttömyysturvan heikennys houkuttavat ruotsalaisia työllistymään. Leimallista naapurimaan työelämälle on runsas osa-aikatyön määrä.

– Työuria on jatkettava koko elinkaaren pituudelta, Sjögren Lindquist ehdottaa.

Nuoria olisi Sjögren Lindquistin mielestä houkuteltava työhön aikaisemmin, työikäisten työviikkoa olisi pidennettävä 40 tunnista 45 tuntiin ja sairaseläkkeelle pääsyn ehtoja tulisi tiukentaa.

Sjögren Lindquistin mukaan alimman eläkeiän pitäisi kiinnittyä kulloisenkin ikäryhmän elinaikaodotteeseen.

– Nyt ruotsalaiset pääsevät eläkkeelle noin 65-vuotiaina, mutta esimerkiksi minun arvioitu eläköitymisikäni on 69,7 vuotta, 38-vuotias Sjögren Lindquist kertoo.

Työllisyys vai hyvinvointi?

Professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta ehdottaa päättäjiä miettimään, mikä on tärkein uudistuskohde, työllisyys vai hyvinvointi.

– Jos tavoitteena on työllisyys, poistetaan kaikki sosiaaliturva tai korvataan se matalalla perusturvalla. Jos tavoitteena on hyvinvointi, on pohdittava vaihtoehtoisia kustannuksia, Jäntti kärjistää.

Jäntti tarkastelee kriittisesti työurien jatkamisesta saatuja hyötyjä.

– Ruotsissa on nähtävissä kehitys, jossa köyhimmät kurjistuvat entisestään, Jäntti kertoo tutkimustuloksista.

Hänen mielestään veroalennukset ovat kalliita ja niiden vaikutukset jäävät pieniksi.

Työttömyysluvut samat molemmissa maissa

Ruotsi selviytyi Suomea paremmin finanssikriisistä. Erityisesti Ruotsin vienti vetää paremmin. Silti työttömyysaste on molemmissa maissa sama eli hieman yli kahdeksan prosenttia.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhasen mukaan Ruotsissa 55–74-vuotiaiden työttömyysjaksoja on keskimäärin 61,3 viikkoa. Suomalaisten 60–64-vuotiaiden työttömyysjaksoja on 120 ja yli 64-vuotiaiden 428 viikkoa. Suomessa työttömyyskorvausta maksetaan 500 päivältä, Ruotsissa 300 päivältä, jonka jälkeen työttömille on järjestetty työ- ja kehitystakuu.

Tutkijoiden mukaan Suomen toimeentuloturvan reilu korotus 2012 alusta ei kannusta työttömiä töihin.

Gabriella Sjögren Lindquist, Markus Jäntti ja Merja Kauhanen puhuivat Palkansaajien tutkimuslaitoksen seminaarissa maanantaina.