Rajamäki pitää vaarallisena, että vuorineuvos Ole Johanssonin vetämä, valtion, telakkatyöryhmä pitää vain offshore- ja arktisen tuotannon olevan Suomen telakkateollisuuden pelastus tulevaisuudessa. Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmän on asettanut työ- ja elinkeinoministeriö. Ryhmän loppuraportin on määrä olla valmis kesäkuun puoliväliin mennessä.
– Risteilijätilaukset ovat lisääntyneet 6-7 prosenttia vuodessa. Risteilijöiden tekeminen ei ole supistuva ala, vaan päinvastoin, Rajamäki painottaa.
Maailmalla tehdään noin kahdeksan ison risteilijän tilausta vuosittain. Risteilijämarkkinat ovat olleet eurooppalaisten telakoiden käsissä.
– Risteilijöissä meillä on kilpailukykyä, Rajamäki toteaa. Hänen mukaansa tätä osaamista ei tule heittää romukoppaan.
Rajamäen mukaan valmisteilla oleva valtion telakkaraportti on tällä haavaa ”kapea-alainen ja vääränsuuntainen”. Offshore- ja arktisessa rakentamisessa vallitsee puheenjohtajan mukaan protektionismia. Laivat tehdään pääsääntöisesti tilaajamaassa. Näille markkinoille ei Suomesta helposti päästä.
Rajamäki vertaa, että Ranskan STX:lle lipuneen Oasis-aluksen tilaus vastaa 60-90 arktisen laivan työtä. Arktinen rakentaminen ei pidä STX:n Turun telakkaa pystyssä.
– Offshoretuotanto on mittakaavaltaan pientä, Rajamäki lisää.
– Siellä missä osaaminen on, sitä ei saa päästää käsistään.
Turun telakan työsuojeluvaltuutettuna työskentelevä Rajamäki on Vasemmistoliiton vetämän työryhmän puheenjohtaja yhdessä kansanedustaja Kari Uotilan kanssa, joka on toiminut Helsingin telakan pääluottamusmiehenä pitkään. Ryhmässä ovat edustettuina mm. STX Finlandin luottamustoimissa, Metalliliiton ja toimihenkilöiden ammattiliitto Pron, SAK:n sekä ministeriöissä työskenteleviä henkilöitä.
Rajamäen mukaan valtion osaomistus STX Finlandissa ”ei olisi haitaksikaan”. Arvioiden mukaan Ranskan STX sai loistoristeilijän tilauksen sen ansiosta, että Ranskan valtio omistaa kolmanneksen Ranskan telakasta ja saattoi tämän vuoksi saada valtiolta tukea enemmän kuin suomalaistelakka.
Rikkidirektiivistä apua
EU:n Itämerelle, Pohjanmerelle ja Englannin kanaalille vuonna 2015 voimaan tulevasta aluksia koskevasta kiristyvästä rikkipäästödirektiivistä on apua Turun telakalle tilauksien saamiseksi. Tammikuussa Turusta luovutettiin Viking Grace -autolautta Tukholman ja Turun väliseen liikenteeseen. Alus käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua LNG:tä.
Rajamäen mukaan varustamojen tulisi jo tämän vuoden aikana ratkaista uusien LNG:llä kulkevien laivojen tilaukset, jotta direktiivin edellyttämässä aikataulussa pysytään.
Rajamäki sanoo, että rikkipesurien asentaminen nyt liikennöiviin laivoihin on vain tilapäisratkaisu. Rajamäki arvioi, että pesurien valmistus ja asennus maksaa hintahaarukassa 5-10 miljoonaa euroa alukselta. Investointi saattaa osoittautua kannattamattomaksi, jos alus on elinkaarensa loppupäässä.
Rikkipesureiden yksi suurimpia valmistajia ovat Wärtsilä yhteistyössä Metson kanssa. Wärtsilä on myynyt 40 pesuria.
Pesuri on käytössä ainoastaan yhdessä suomalaisessa laivassa. Containerships-varustamon mukaan puolitoista vuotta käytössä olleen makeavesipesurin savukaasujen puhdistus toimii hyvin, mutta pesuvesien puhdistaminen ei. Wärtsilä on luvannut sen tulevan kuntoon kuluvana keväänä.
Pesurien asentaminen ei tunnu järkevältä, koska laite saattaa maksaa enemmän kuin itse alus. Lisäksi se vähentää kuljetuskapasiteettia.
lehti 