Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan alimpien toimihenkilöiden palkat ovat kipurajalla. Siksi euromääräiset palkankorotukset välttämättömiä.
Rinne perustelee vaatimustaan ammattiliittonsa työmarkkinatutkimuksella, jonka tulokset julkaistiin tiistaina. Sen mukaan toimihenkilöiden palkkahaitari on suuri. Taloudelliset, hallinnolliset ja tekniset työtehtävät takaavat parhaat tulot. Asiakaspalvelutehtävät ja työn luova luonne ennakoivat taas matalampaa palkkatasoa. Esimiesasemassa olevien ansiot ovat neljä prosenttia asiantuntijoita ja kymmenen prosenttia assistentteja korkeammat. Uudellamaalla palkat ovat 5–15 prosenttia muuta Suomea korkeammat.
Toimihenkilöiden vuosituloissa mitattu ostovoima parani viime vuonna 2,5 prosenttia. Kahtena edellisenä vuonna oltiin lähellä nollakasvua. Paras palkkakehitys oli kiinteistöpalveluissa, rakennusalalla ja kemianteollisuudessa.
Keskipalkka 2 970 euroa
Prolaisten toimihenkilöiden kuukausipalkkojen keskiarvo on tällä hetkellä 2 970 euroa kuukaudessa. Tulospalkkoja maksettiin keskimäärin 414 euroa, joka on alle puolet vuosien 2008–2009 tasosta. Tulospalkkioiden piirissä ovat muita useammin miehet ja esimiesasemassa työskentelevät.
Toimihenkilöiden mielestä yrityksen ylin johto on usein henkilöstöön nähden roimasti ylipalkattua.
– Palkkahaitaria voi pitää suurena, sillä alin kymmenes toimihenkilöistä ansaitsi 2 100 euroa ja ylin kymmenys 4 000 euroa kuukaudessa, Pron tutkija Petri Palmu kertoo.
Tutkimuksen mukaa sukupuolten välillä on perusteeton kahdeksan prosentin palkkaero. Sen rinnalla räikeimmin epätasa-arvoisesti kohdellaan vuokratyöntekijöitä, jotka saavat samasta työstä kymmenen prosenttia muita pienempää palkkaa.
Pron Rinteen mukaan tutkimustiedot tukevat tavoitetta euromääräisestä tai sekalinjaisesta palkkaratkaisusta.
– Monien koulutettujen toimihenkilöiden palkoilla on jo nyt vaikeaa tulla toimeen kasvukeskuksissa, saati sitten elättää perhettä. Pienimpiä palkkoja suhteessa enemmän nostavalle palkkaratkaisulle on painavat perusteet, Rinne sanoo.
Hän vaatii myös vuokratyöntekijöiden aseman parantamista.
– Pääosaa vuokratyöntekijöistä kohdellaan työelämässä huonosti, mikä näkyy niin palkassa kuin pahoinvointina.
Tyytyväisyys hieman noussut
Toimihenkilöiden tyytyväisyys työelämään on hieman noussut, mutta tyytymättömiä on kolmasosa.
– Palkkataso, vakituinen työsuhde, turvalliseksi koettu asema, mahdollisuus osallistua koulutukseen ja motivoiva työilmapiiri parantavat tyytyväisyyden tunnetta. Sen sijaan pitkät työviikot, epävarma työmarkkina-asema sekä huono esimiestyö heikentävät sitä, Petri Palmu kertoo.
Palmun mukaan tyytyväisyyserot työpaikkojen sisällä ovat suuria. Todelliset unelmatyöpaikat ovat harvinaisuuksia.
86 prosenttia toimihenkilöistä tekee vain säännöllistä päivätyötä. Vuorotyöntekijöiden osuus on kuusi prosenttia.
Etätöitä tehdään nykyajan tietotekniset mahdollisuudet huomioon ottaen edelleen vähän, keskimäärin vain 0,7 päivää kuukaudessa. Vähintään puolet ei tee etätöitä lainkaan.
– Etätöiden harvinaisuus hämmästyttää. Työtehtävien suorittaminen ei monesti vaadi jokapäiväistä fyysistä läsnäoloa työpaikalla ja etätyö sisältää monesti myös vähemmän tuottavuutta heikentäviä häiriötekijöitä. Sen odottaisikin lisääntyvän selkeästi, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut, Palmu sanoo.
Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimukseen vastasi joulu–tammikuussa noin 14 000 yksityisellä sektorilla työskentelevää toimihenkilöä.
lehti 