”Sydämellä ja maalaisjärkeä käyttäen”
– Tämä on hyvä hetki lähteä. Väitän, että on järjestölle tärkeää, että puheenjohtaja vaihtuu. Myös itselleni on hyväksi tehdä jotakin muuta, toteaa Laitinen-Pesola.
Kuusitoista vuotta Laitinen-Pesolan puheenjohtajuutta jäävät Tehyn historiankirjoihin aikana, jolloin järjestön jäsenmäärä kasvoi ja järjestön yhteiskunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus kohosi pohjalta.
– Nyt Tehy on taloustutkimuksen mukaan Suomen toiseksi arvostetuin järjestö.
Jäsenistön osaaminen ja ammattitaito on Laitinen-Pesolan mukaan entistä paremmin tunnustettu. Jäsenmäärän kasvu on tuonut järjestölle lisää resursseja. Haasteena on nuorien houkutteleminen järjestötoimintaan, sillä puheenjohtajan mukaan jäsenistössä on käynnissä sukupolvenvaihdos.
Tahdon asia” nosti arvostusta
Vuosi 2007 muistetaan Tehyn työtaistelusta, jonka seurauksena eduskunta laati kiireellisesti potilasturvalain eli tehyläisittäin ”pakkotyölain”. Laki velvoitti terveydenhuollon ammattilaisia palaamaan työhön vaikka he olisivat irtisanoutuneet.
Tasavallan presidentti allekirjoitti lain 16. marraskuuta. Lakia ei jouduttu koskaan käyttämään, sillä 18. marraskuuta neuvotteluosapuolet pääsivät yksimielisyyteen hoitohenkilökunnan palkoista. Tehyläisten joukkoirtisanoutumisten piti alkaa 19. päivä.
– Nimitimme taistelun työehtojen puolesta operaatio Tahdon asiaksi. Sellainen prosessi tulee kohdalle vain kerran elämässä, Laitinen-Pesola kuvailee.
Operaatio vei puheenjohtajan aikaa ja voimia kesään 2008 asti.
– Kesälomalle jäädessäni olin aivan lopussa.
Tahdon asia yhdisti tehyläisen kentän. Puheenjohtajan mukaan harva järjestöjohtaja saa tuntea niin vahvaa tukea jäsenistöltään.
– Se kantaa vielä tänäkin päivänä. Kuva naisvaltaisesta järjestöstä, joka tyytyy mihin tahansa, on ajan mittaan kadonnut, Laitinen-Pesola toteaa.
Jäsenistön on tunnettava puheenjohtajansa
Laitinen-Pesola pitää puheenjohtajan ja jäsenistön vuorovaikutusta tärkeänä. Säännöllinen yhteydenpito pitää puheenjohtajan ajan tasalla esille nousevista kysymyksistä ja epäkohdista.
– On tärkeää, että jäsenistö tietää, minkälainen puheenjohtaja on. Kontakti jäsenistöön on ollut yksi tärkeä tekijä, Laitinen-Pesola pohtii puheenjohtajuuttaan.
Oma työehtosopimus ja samapalkkaisuus jäävät vielä seuraavankin puheenjohtajan työksi.
– Raija Hukkamäki aloitti jo 1990-luvun puolessa välissä työn koulutetun hoitohenkilöstön oman työehtosopimuksen saamiseksi kunta-alalle. Samapalkkaisuusasia on edennyt aivan liian hitaasti, mutta se ei ole pelkästään Tehyn hartioilla, vaan yleisempi yhteiskunnallinen asia. Sitä työtä pitää ehdottomasti jatkaa.
Tehy jää hyvässä iskussa seuraajalle
Laitinen-Pesolan mukaan hänen seuraajansa saa johdettavakseen hyväkuntoisen Tehyn. Järjestön työntekijät ovat puheenjohtajalle hyvänä tukena.
– Uusi puheenjohtaja pystyy keskittymään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä edunvalvontatyöhön, sillä hän saa ammattitaitoiselta henkilökunnalta hyvän lähdön työhönsä, Laitinen-Pesola uskoo.
Väistyvällä puheenjohtajalla on selkeä näkemys, mitä hänen seuraajansa tarvitsee työssä.
– Kun tekee tätä työtä sydämellä ja maalaisjärkeä käyttäen, pärjää varmasti, Laitinen-Pesola kannustaa.
Yhteydenpito poliittisiin päättäjiin ja vaikuttaminen asiantuntijaryhmissä on määrätietoisen työn tulosta.
– Jäsenelle se ei välttämättä näy, mutta on erittäin tärkeä osa työtämme.
Työhuone tyhjentyy
Tulevaisuuden suunnitelmia Laitinen-Pesolalla ei sanojensa mukaan ole. Hän kertoo pitävänsä muutaman kuukauden tauon pestinsä loppumisen jälkeen. Silmät ovat avoinna uusille haasteille.
– Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa edelleen. Väitän, että osaan sen asian suhteellisen hyvin.
Puheenjohtajan viimeiset kuukaudet kuluvat liittokokousta järjestäessä, kotimaisissa sekä kansainvälisissä kokouksissa.
Työhuoneen tyhjentäminen uutta puheenjohtajaa varten on jo alkanut.
Jaana Laitinen-Pesolan kuusitoistavuotinen pesti Tehyn puheenjohtajana päättyy kesäkuussa.
Kuva:Tehy
lehti 