KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ei rasismista voi puhua myönteisesti

Yli 20 suomalaista kansalaisjärjestöä vetosi YK:n rasisminvastaisena päivänä maaliskuussa, että kaikki aikuiset puuttuisivat lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan rasismiin, syrjintään ja epäasialliseen käytökseen.

Yli 20 suomalaista kansalaisjärjestöä vetosi YK:n rasisminvastaisena päivänä maaliskuussa, että kaikki aikuiset puuttuisivat lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan rasismiin, syrjintään ja epäasialliseen käytökseen. Kuva: Lehtikuva/ Vesa Moilanen

Maria Jeng ei suostu vaikenemaan, kun hänen tytärtään haukutaan neekeri-äpäräksi, apinaksi ja mustaksi mälliksi.

Jarkko Mänttäri
20.4.2013 9.51
ILMOITUS
ILMOITUS

Kehitysvammaisten ohjaajana työskentelevän Maria Jengin 11-vuotiaan tyttären isä on kotoisin Länsi-Afrikasta Gambiasta ja se näkyy lapsen ihonvärissä. Kun tyttö oli pieni, hän oli monien mielestä eksoottinen lapsi, positiivinen silmätikku.

– Ihmiset tulivat kadulla kyselemään, mistä tommosia saa, tai mistä sä oot ton adoptoinut. Kerroin, että kyllä minä ihan itse olen tämän synnyttänyt.

Vierailta ihmisiltä tuli alkuvaiheessa niin paljon tavallaan positiivista huomiota, että se jo alkoi jo vähän ahdistaakin äitiä.

– Tytär oli ikään kuin julkista omaisuutta. Kun liikuimme Jyväskylän kävelykadulla, ihan kuka tahansa saattoi tulla ihastelemaan ja koskettamaan tyttären erilaista tukkaa. Vaikka lähestyminen oli hyväntahtoista, se ei silti tuntunut aina kivalta.

Ei muuta kotimaata kuin Suomi

Kun vuosia vierähti ja pikkutyttö kasvoi isommaksi, monia ikäisiäänkin suurikokoisemmaksi, aiempi hyväntahtoinen, myönteinen huomio kääntyi päälaelleen.

– Ventovieraat ihmiset saattavat kadulla huudella. Sattui niinkin, että kun tyttö leikki oman asuntoalueen puistossa, joku ohikulkija oli huutanut, että lähe neekeriäpärä kotimaahas. Tyttö tuli kotiin ja kysyi ihmeissään, että mikä on äpärä.

Kaikille haukkujille Jeng ei ole päässyt selvittämään, että hänen tyttärensä syntynyt Suomessa ja on Suomen kansalainen ja ettei hänellä ole muuta kotimaata kuin tämä Suomi. Tyttären isä on afrikkalainen, joka hänkin on asunut Suomessa yli kymmenen vuotta.

Kun tytärtä myös päiväkodissa oli nimitelty neekeriksi, äitiä askarrutti jo etukäteen tytön kouluun lähtö.

– Puhuin opettajan kanssa ja halusin, että lapsille heti alkuun kerrottaisiin meidän taustat, tai että itsekin voisin tulla kouluun juttelemaan. Ajattelin, että tavallaan positiivisen huomion kautta tuotaisiin lapsille esiin tämä erilaisuus, mutta silloinen opettaja ei nähnyt asiaa samalla tavalla.

Nimittelijästä hyvä kaveri

Kun sitten tyttären oman luokan oppilailta tulivat ensimmäiset neekeriksi-nimittelyt, Maria Jeng otti asian puheeksi nimittelijän perheen kanssa.

– Siinä kävi sitten niin, että tämä poika on nyt tytön parhaita kavereita. Muutenkin tytön luokkalaisten vanhemmat ovat suhtautuneet asiaan hienosti, mutta olisin kuitenkin halunnut, että asioista olisi puhuttu koko koulun tasolla.

Neljännen luokan syksyllä Jengin tytär joutui edelleen haukkumisten kohteeksi. Jotkut oman luokatkin oppilaat jatkoivat nimittelyä. Välitunneilla huudeltiin, että ”mustamälli mene nopeemmin” tai ”afrikkalaiset haisee”.

– Oman luokan opettaja on puuttunut asioihin ja niistä on luokassa keskusteltu, mutta yksi opettaja ei voi kovin paljon. Koko koulun ja koko kaupungin opetuspalveluiden pitää olla hommassa mukana.

Jeng on vähän ihmeissään puheista, joiden mukaan rasismista ei saisi puhua, vaan pitäisi kääntää asioita positiivisiksi.

– Minä kyllä olen sitä mieltä, että rasismi on rikos siinä missä pahoinpitelykin. Ei pahoinpitelyistäkään voi puhua positiiviseen sävyyn.

Kotien asenteet kaipaavat muutosta

Rasisminvastainen viikkokin meni Jengin mukaan taas ohi hyvin vähin äänin.

– Kun olen kysellyt, miten viikko otetaan opetuksessa huomioon, olen saanut vastaukseksi vain, että jokainen opettaja päättää, mitä puhuvat asiasta luokassaan. Minusta se ei oikein riitä. Viime vuonna hommasin Amnestyn ja SPR:n kautta materiaalia oppitunteja varten, ja tyttären luokan opettaja pitikin aiheesta tunnin.

Jeng pitää rasismin kitkemistä niin tärkeänä, että siitä olisi syytä kertoa kaikkien koululaisten perheisiin.

– Kiusaamistapauksissa koulujen vastaus on usein se, että asenteet lähtevät kotoa ja että niihin on vaikea vaikuttaa.

Tyttärensä kohtelun korjaamiseksi Maria Jeng on ottanut yhteyttä kaupungin opetuspalveluiden johtoon ja kirjoittanut asiasta myös paikalliseen lehteen. Tilanteen korjaamiseksi on äidille esitetty myös tyttären siirtämistä toiseen kouluun, mutta äidin mielestä se ei voi olla oikea ratkaisu.

– Tyttären nykyinen koulu kuuluu Unesco-kouluihin, joissa on sitouduttu erityisesti ottamaan huomioon suvaitsevaisuuskasvatukseen ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat. Toivottavasti Unesco-rahoilla saadaan muutakin aikaiseksi kuin lasten tutustumiskäyntejä Petäjäveden vanhaan puukirkkoon.

Yli 20 suomalaista kansalaisjärjestöä, muun muassa Väestöliitto, SPR ja Lastensuojelun Keskusliitto vetosivat YK:n rasisminvastaisena päivänä maaliskuussa, että kaikki aikuiset puuttuisivat lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan rasismiin, syrjintään ja epäasialliseen käytökseen. Vetoomuksen mukaan rasismin torjuminen on yhteinen asia, eikä lasta tai nuorta saa jättää yksin selviytymään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Aija Andersson menehtyi sunnuntaina.

Runoilija Aija Andersson on kuollut

JHL:n neuvotteluista vastanneet sopimusasiantuntijat ovat tyytyväisiä sopimuksen lopputulokseen.

Henkilökohtaisille avustajille uusi työehtosopimus voimaan

Helsingissä pyörällä pääsee nopeasti todellisuudesta toiseen.

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa, ja se hyödyttää oikeistoa, sanoo tutkija Timo Miettinen

Uusimmat

Aija Andersson menehtyi sunnuntaina.

Runoilija Aija Andersson on kuollut

JHL:n neuvotteluista vastanneet sopimusasiantuntijat ovat tyytyväisiä sopimuksen lopputulokseen.

Henkilökohtaisille avustajille uusi työehtosopimus voimaan

Tuomas Liusin uusimmassa dekkarissa kannattaa muistaa, että sanalla lahti on useampia merkityksiä suomen kielessä, eikä sioillakaan aina tarkoiteta eläimiä.

Härskin hauskaa menoa Tuomas Liusin liioittelevassa ekojännärissä Sikojen lahti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

 
02

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

 
03

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

 
04

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

 
05

Porvari on aina kunnollisempi kuin vasemmisto, joten annetaan olla

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen sosiaaliaktivistit vaativat miesten ja naisten todellista tasa-arvoa – ”Sukupuolten eriarvoisuus on Chilessä yhä avoin haava”

01.10.2023

Arabiemiraatit hankkimassa päästöoikeuksia Liberian sademetsistä

01.10.2023

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

01.10.2023

Ugandan öljyhankkeet jakavat kansaa

30.09.2023

Ilkka Remeksen trilleri viihdyttää pitkästä aikaa

30.09.2023

Oopiumin viljely romahti Afganistanissa

30.09.2023

Nopea väestönkasvu on Egyptin siunaus ja kirous

30.09.2023

Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa, ja se hyödyttää oikeistoa, sanoo tutkija Timo Miettinen

30.09.2023

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

29.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään