Vastakkain elinkeinon työllisyysvaikutukset ja tarhauksen etiikka
Turkistarhauksen kieltoa ajava kansalaisaloite sai viileän vastaanoton eduskunnan lähetekeskustelussa torstaina. Vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki muut eduskukuntaryhmät ilmoittivat heti kättelyssä vastustavansa turkistarhauksen kieltämistä.
Kaikissa puheenvuoroissa muistettiin suitsuttaa ylistystä ensimmäiselle eduskuntaan päätyneelle kansalaisaloitteelle. Sitä kehuttiin suureksi askeleeksi kansalaisdemokratialle ja päätymisen eduskuntaan olevan kansalaisyhteiskunnan historiallinen merkkipäivä.
Kansalaisaloitteelle luvattiin asiallinen käsittely eduskunnassa. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) lupasi valiokuntansa järjestävän kansalaisaloitteesta kunnollisen asiantuntijakuulemisen.
Omaksi ja eduskuntaryhmänsä kannaksi Leppä totesi, ettei turkistarhausta tule suinkaan kieltää vaan laajentaa.
Turkistarhauksen kannattajat korostivat turkistarhauksen olevan laillinen elinkeino, jolla on huomattavat taloudelliset ja työllisyysvaikutukset.
Turkistarhauksesta arvioidaan saavan leipänsä noin 17 000 suomalaista. Elinkeinon liikevaihdoksi lasketaan 400 miljoonaa euroa ja valtion ja kuntien verotuloiksi 65 miljoonaa euroa vuodessa.
Sekä turkistarhauksen kannattajat että vastustajat olivat yhtä mieltä siitä, että turkiseläinten oloja tulee tuntuvasti kohentaa olipa kansalaisaloitteen kohtalo mikä hyvänsä.
Soraääniä SDP:ssä
Vastustajat vetosivat eettisiin näkökohtiin. Anni Sinnemäki (vihr.) korosti turkiseläinten olevan petoja, joiden lajiominaisuuksiin kuuluvat laajat reviirit. Hänen mukaansa häkki on luonnoton elinympäristö petoeläimelle.
Vasemmistoliiton Silvia Modig arvioi, ettei turkistarhaus ole taloudellisesti mahdollista, mikäli eläimille järjestetään kunnolliset olot.
Maarit Feldt-Ranta totesi SDP:n eduskuntaryhmä vastustavan turkistarhauksen kieltämistä. Elinkeinon tulee kuitenkin hänen mukaansa kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa sekä vastuu turkiseläinten hyvinvoinnista ja olosuhteiden parantamisesta.
SDP:n eduskuntaryhmästä Pia Viitanen, Saara Karhu ja Mikael Jungner ilmoittivat ryhmänsä kannasta poiketen vastustavansa turkistarhausta eettisistä syistä.
Jungner uskoi eduskunnan päätyvän lopulta ääripäiden sijaan keskitielle, joka yhdistää eettiset ja työllisyysnäkökohdat. Hänen mukaansa se tapahtuu antamalla turkistarhauksen lopettamiselle pitkän siirtymäajan ja parantamalla eläinten olosuhteita siirtymäajan aikana.
Jatkokäsittelyyn
Eduskuntakeskustelun jälkeen kansalaisaloite menee jatkokäsittelyyn maa- ja metsätalousvaliokuntaan, joka pyytää lausunnon perustuslakivaliokunnalta elinkeinovapauteen liittyvien näkökohtien selvittämiseksi.
Valiokunnan on kerrottava kuuden kuukauden sisällä mihin se aikoo aloitteen suhteen ryhtyä.
Useat kansaedustajat halusivat, että valiokunta laatii kansalaisaloitteesta mietinnön ja tuo sen takaisin täysistuntoon äänestettäväksi.